Uusi yhdenvertaisuuslaki keskustelutti 5.2.2015

Yhdenvertaisuuslaki ja edistämisvelvollisuudet: Timo Makkonen oikeusministeriöstä esitteli uutta lakia

Timo Makkonen oikeusministeriöstä kertoi yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuuksista

Ihmisoikeuskeskus järjesti yhteistyössä oikeusministeriön kanssa 5.2.2015 seminaarin ”Uusi yhdenvertaisuuslaki – mikä muuttui?” Vuoden alusta voimaan tullut lakimuutos herätti paljon keskustelua ja kysymyksiä. Tässä olennaisimpia tiivistettynä.

Merkittävimmät muutokset yhdenvertaisuuslakiin:

  • Työnantajalla velvollisuus laatia henkilöstöpoliittinen yhdenvertaisuussuunnitelma
  • Viranomaisilla velvollisuus laatia yhdenvertaisuussuunitelma koskien viranomaisen toimintaa ja palveluja
  • Koulutuksen järjestäjillä ja oppilaitoksilla velvollisuus laatia yhdenvertaisuussuunitelma
  • Vähemmistövaltuutetusta tuli yhdenvertaisuusvaltuutettu
  • Perustettiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta
  • Myös tasa-arvolaki uudistui ja kieltää nyt syrjinnän sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella

Työnantajalla on velvollisuus laatia henkilöstöpoliittinen yhdenvertaisuussuunnitelma

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa nyt työnantajaa tekemään työyhteisön henkilöstöpoliittisen yhdenvertaisuussuunnitelman. Jo aiemmin työnantajilla on ollut tasa-arvolain mukainen velvoite tasa-arvosuunnitelmaan. Molemmat suunnitelmantekovelvoitteet koskevat koskevat työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 30 henkilöä.

Tilaisuudessa kysyttiin, koska yhdenvertaisuussuunitelman tulee olla valmis. Vastaus oli, että yhdenvertaisuussuunnitelman tekoon on lakimuutoksen voimaan tulosta asti, eli vuoden 2015 alusta alkaen, kaksi vuotta aikaa. Tasa-arvosuunnitelman ja yhdenvertaisuussuunnitelman voi myös yhdistää.

Viranomaisilla velvollisuus laatia yhdenvertaisuussuunitelma koskien viranomaisen toimintaa ja palveluja

Viranomaisilla on nyt velvoite laatia niin kutsuttu toiminnallinen yhdenvertaisuussuunnitelma koskien kaikkia yhdenvertaisuuslain mukaisia syrjintäperusteita. Aiemminkin viranomaisten tuli tehdä yhdenvertaisuussuunnitelma, ja siinä tuli lain mukaan käsitellä vähintään etnistä taustaa.

Anne-Maria Mäkinen HUS:sta vastasi Peter Kariukin ja Johanna Suurpään kysymyksiin yhdenvertaisuussuunnittelusta. Tilaisuudessa puhutaan siitä, miten yhdenvertaisuuslaki uudistui.

Anne-Maria Mäkinen HUS:sta vastasi Peter Kariukin ja Johanna Suurpään kysymyksiin yhdenvertaisuussuunnittelusta

Seminaarissa käytännön esimerkkejä yhdenvertaisuussuunnittelusta kertoi muun muassa Anne-Maria Mäkinen HUS:sta (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri). HUS:lla on sekä henkilöstöpoliittiset että toiminnalliset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat.

Myös koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten tulee nykyään laatia tasa-arvosuunnitelman lisäksi yhdenvertaisuussuunnitelma.

Vähemmistövaltuutetusta tuli yhdenvertaisuusvaltuutettu

Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo nyt syrjintätapauksia kaikki yhdenvertaisuuslain mukaiset syrjintäperusteet huomioiden. Uuden yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (Yhdenvertaisuuslaki 8 §). Aiemmin vähemmistövaltuutettu valvoi vain syrjintää etnisen taustan osalta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Eva Biaudet kertoi valtuutetun tarjoamasta avusta. Tilaisuudessa puhuttiin siitä, miten yhdenvertaisuuslaki uudistui.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Eva Biaudet kertoi valtuutetun tarjoamasta avusta

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävään on valittu aiemmin vähemmistövaltuutettuna toiminut Eva Biaudet. Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen valvoo edelleen sukupuoleen tai sukupuoli-identiteettiin liittyvää syrjintää.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää yhdenvertaisuuslaissa mainituista syrjintäperusteista johtuen. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävään kuuluu myös ulkomaalaisten oikeuksien ja aseman edistäminen.

Seminaarissa keskustelua herätti esimerkiksi verkkopankkitunnusten käyttö. Pankkitilin saaminen voi olla hankalaa Suomeen muuttaessa. Verkkotunnusten saaminen on hankalaa myös osalle vammaisista, sillä periaatteessa tunnuksia ei saa, jos ei pysty käyttämään palvelua ilman avustajaa. Pankkitunnuksia tarvitaan nykyään myös monissa viranomaisten palveluissa.

Perustettiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

Syrjintälautakunta ja tasa-arvolautakunta yhdistettiin uudeksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnaksi. Lautakunta toimii oikeusministeriön yhteydessä.

Lautakunnan toimiala kattaa kaikkien syrjintäperusteiden valvonnan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa, lukuun ottamatta yksityiselämän piiriin kuuluvia asioita sekä työelämää. Työelämän osalta yhdenvertaisuutta valvovat työsuojeluviranomaiset.

Myös tasa-arvolaki uudistui ja kieltää nyt syrjinnän sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella

Samalla kun yhdenvertaisuuslaki uudistui, uudistettiin myös tasa-arvolakia. Tasa-arvolaki kieltää nyt myös syrjinnän perustuen sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun. Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan kunkin omaa kokemusta sukupuolestaan. Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan sukupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla.

Lue myös

Yhdenvertaisuusseminaarissa pidetty Timo Makkosen (OM) esitys ihmisoikeuskeskuksen sivuilta 

Yhdenvertaisuuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325

Womin aiempi uutinen lakiuudistuksista työnantajalle

Myöhemmin 24.4.2015 pidetystä yhdenvertaisuuslaki järjestöjen kannalta -tilaisuudesta, jonka järjestivät Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE ja Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO

Kategoria(t): Suomen tasa-arvouutiset Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.