Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö ministeriössä – keskustelua tutkimuksesta

KTM ja YTM Inkeri Tanhua kuunteli yleisön kommentteja tutkimuksestaan ”Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö ministeriöissä”

KTM ja YTM Inkeri Tanhua kuunteli yleisön kommentteja tutkimuksestaan ”Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö ministeriöissä”

WoM Oy järjesti keskustelutilaisuuden ministeriöiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöstä 10.11.2015.

KTM ja YTM Inkeri Tanhua kertoi tilaisuudessa uudesta pro gradu –tutkielmastaan, jota varten hän on haastatellut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä tekeviä viranomaisia kolmessa ministeriössä.

Kiitos kaikille osallistuneille hyvästä keskustelusta! Tämä uutinen kertoo pidetystä tilaisuudesta ja uutisen lopusta voit ladata paikan päällä näytetyn power point -esityksen sekä koko tutkielman.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön arkisia strategioita

Tutkimus vahvisti, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö ministeriöissä vaatii neuvottelua

Tutkimus vahvisti, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö ministeriöissä vaatii neuvottelua

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö ministeriöissä vaatii neuvottelutaitoja. Tutkimusta varten tehdyissä haastatteluissa kuvataan monenlaisia neuvotteluja ja jopa lobbaamista, jota käytännön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä tehdessä tarvitaan.

”Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen tarvittavat neuvottelut kertovat ennen kaikkea ympäristöstä, jossa tasa-arvotyötä tehdään,” kommentoi Tanhua haastattelujen tuloksia. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä tekevät viranomaiset valitsevat työssä käytetyt strategiat huolellisesti ja perustuen syvälliseen oman organisaationsa tuntemukseen.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä tekevät viranomaiset kokevat myös mittaamisen, tilastotiedon ja tutkimukset tärkeiksi apuvälineiksi työssään. ”Tutkimuksessa esille tullut teknokraattisuuden kritiikki ei näy käytännön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöntekijöiden kommenteissa” huomauttaa Tanhua. ”Tietoa ja työkaluja käytetään tarvittaessa tukemaan neuvotteluja”, hän jatkaa.

Miksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tavoitteet jätetään joskus epämääräisiksi?

Aiemmassa tutkimuksessa on kuvattu ministeriöissäkin esille tullutta ilmiötä: tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön tavoitteiden epämääräisiksi jättämistä. ”Tavoitteet saatetaan jättää epämääräisiksi, jotta ne saadaan paremmin läpi,” muistuttaa Tanhua.

Epämääräisyydestä on tutkimusten mukaan haittaa, sillä se voi johtaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön alhaiseen priorisointiin (ks. Esim. Callerstig 2014). Toisaalta epätarkat tavoitteet mahdollistavat monenlaisia toimenpiteitä (Ahmed 2012) ja luovat tilaa kokeiluille ja oppimiselle (Callerstig 2014).

Miten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta opitaan?

Tavat oppia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä herättivät keskustelua

Tavat oppia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä herättivät keskustelua

Tilaisuudessa keskustelua herätti myös kysymys siitä, miten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta opitaan. Tutkimusta varten haastattelut viranomaiset kertovat oppineensa sekä henkilökohtaisten kokemustensa että kirjallisuuden ja opiskelun avulla. Lisäksi he ovat oppineet lisää työssään, sekä keskustellessaan kollegojensa ja kansalaisjärjestöihin kuuluvien ihmisten kanssa.

Samalla kun haastatellut kertovat, että heidän käsityksiinsä vaikuttavat myös omat kokemukset, he kuitenkin uskovat, että jokainen virkamies voi edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. ”Pohdin, onko tässä ristiriita,” tuumiskelee Tanhua. ”Voidaan ajatella, että jokainen voi löytää elämästään henkilökohtaisia kokemuksia, joiden kautta löytää tulokulman tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden ymmärtämiseen. Tällöin ristiriitaa ei ole.”

Tutkijan ja käytännön tasa-arvotyöntekijän monet positiot

Sinikka Mustakallio toivotti kaikki tervetulleiksi WoM Oy:n tilaisuuteen

Sinikka Mustakallio toivotti kaikki tervetulleiksi WoM Oy:n tilaisuuteen

Oman tutkijan position hahmottaminen ja kuvaaminen on feministisessä tutkimuksessa tärkeää. Tanhua kuvaa positiotaan ja sen vaikutuksia niin tutkimuksen tekoon, opiskeluun kuin tasa-arvokonsultin työhönkin liittyen.

”Etäopiskelu Linköpingin yliopistossa loi minulle itse asiassa erittäin mielenkiintoisen position,” toteaa Tanhua. ”Vaikka asuin koko ajan Suomessa koin Ruotsissa opiskelun hyvin voimaakkaasti. Opintojen ensimmäinen oppimispäiväkirjanikin koostui runoista, joilla kuvasin suomalaisuutta.”

”Gradun kirjoittaminen toi lisäksi esille uuden haasteen liittyen ulkomailla opiskeluun,” hän jatkaa. ”Englanninkielinen ruotsalainen maisteriohjelma ei juurikaan käsitellyt suomalaista tasa-arvotutkimusta. Toisaalta meillä oli tosi hyvä kurssi siitä, kuinka dekolonisaatio on tärkeää tiedon tuottamisessa. Erityisen tärkeää on, ettei tulla analysoimaan jonkun maan todellisuutta vain vieraiden muualla kehitettyjen teorioiden valossa. Oli siis hyvin tärkeää sisällyttää graduun myös tietoni suomalaisesta tasa-arvotutkimuksesta.”

Dekolonisaatio Suomessa tarkoittaa myös sitä, että ei jatketa kolonialisoivia diskursseja. Vaikka Suomella ei olekaan ollut siirtomaita, myös suomalaiset keskustelut voivat jatkaa kolonialisoivia Eurooppalaisia perinteitä.

Tanhua mainitsee positioista kertoessaan käsitteen ”maltillinen radikaali” (Meyerson 2001). Maltilliset radikaalit kuuluvat osittain eri yhteisöihin ja tästä johtuu paitsi ristiriita myös halu muuttaa organisaatioita ja niiden käytäntöjä tasa-arvoisimmiksi. ”Näen itseni maltillisena radikaalina niin suhteessa ministeriöihin kuin yliopistomaailmaankin,” toteaa Tanhua.

Miten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ministeriöissä voisi edelleen parantaa?

Keskustelutilaisuus keräsi yhteen monia kuulijoita

Keskustelutilaisuus keräsi yhteen monia kuulijoita

Tanhua vinkit tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön kehittämiseksi ministeriöissä ovat seuraavat:

  • Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä tekevillä on ainutlaatuista tietoa organisaatiostaan – sitä kannattaa hyödyntää
  • Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön kehittäminen ei voi nojata yksinkertaistuksiin siitä, miten tasa-arvotyötä tulisi tehdä paremmin. Organisaatio ja konteksti tulee ottaa huomioon
  • On tärkeää tehdä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden neuvottelut näkyviksi. Pelkästään kirjallisia dokumentteja lukemalla on vaikea ymmärtää, miksi tasa-arvotyön tavoitteet jätetään usein epämääräisiksi. Muutoin ei myöskään tule ilmi, jos mitään ei tehdä suunnitelmista huolimatta.
  • Kaikki ministeriöt voisivat ottaa oppia edellä olevista
  • Myös poliitikkoja auttaisi, jos he ymmärtäisivät virkatyönä tehtävän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön todellisuutta paremmin

Lataa gradu ja keskustelutilaisuuden esitys

Tanhua, Inkeri (2015) Equality Work in Finnish Ministries. Master’s Thesis. Linköping University. Saatavilla: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:liu:diva-121200

Tanhua, Inkeri, esitys keskustelutilaisuudessa 10.11.2015: http://www.wom.fi/Inkeri_Tanhua_Tasa-arvo_ja_yhdenvertaisuustyo_ministerioissa-keskustelutilaisuus_tutkimuksesta_10_11_2015.pdf

Keskustelutilaisuus osa WoMin tilaisuuksien sarjaa

Lue myös juttu ja katso video WoMin aiemmin syksyllä järjestämästä keskustelutilaisuudesta, jossa Meija Tuominen kertoo kuntien tasa-arvotyötä kuvaavasta gradustaan: http://wom.fi/2015/09/kuntien-tasa-arvotyon-tila-heratti-keskustelua-9-9-2015/

Kategoria(t): Suomen tasa-arvouutiset, WoMin uutiset Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.