WoM järjesti kuntien tasa-arvotyön mittaripajan

WoM järjesti tasa-arvopäivillä 10.10.2018 työpajan, jossa työstettiin kuntien tasa-arvotyön mittareita. Ensin kuultiin, miten tasa-arvon edistäminen ja mittaaminen kunnissa voidaan

Ryhmät työstivät mittareita tukemaan kuntien tasa-arvotyötä

jakaa eri toiminta-alueisiin, sekä tutustuttiin Espoolaiseen esimerkkiin tasa-arvon mittaamisesta liikuntatoimessa. Sen jälkeen jakaannuttiin viiteen ryhmään, joista kukin tuotti mittareita kuntien tasa-arvotyöhön tietystä toiminta-alueesta:

  1. Sukupuolten edustus kunnan poliittisissa toimielimissä
  2. Tasa-arvon edistäminen kunnan poliittisessa päätöksenteossa
  3. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo
  4. Toiminnallinen tasa-arvo
  5. Oppilaitosten tasa-arvosuunnittelu

Sukupuolten edustus kunnan poliittisissa toimielimissä

Ensimmäisen ryhmän aiheena oli sukupuolten edustus kunnan poliittisissa toimielimissä, eli esimerkiksi kunnanvaltuustossa, kunnanhallituksessa, lautakunnissa, johtokunnissa ja toimikunnissa.

Ryhmä lähti liikkeelle puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien tilastoinnilla: tulee laskea montako miestä ja naista on missäkin kunnan toimielimessä. Lisäksi tulee analysoida, missä toimielimissä naiset ja miehet ovat ja pohtia eri toimielimien arvostusta. Arvostusta voidaan määritellä esimerkiksi vertailemalla toimielimen valtaa käytettävissä olevaan budjettiin.

Kunta voi paitsi julkaista tilastot myös muistuttaa puolueita tilastoinnin tuloksilta ja kertoa, miltä kunkin puolueen toiminta näyttää.

Tasa-arvon edistäminen kunnan poliittisessa päätöksenteossa

Toinen ryhmä pohti, miten voidaan mitata tasa-arvon edistämistä kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Ryhmän mukaan tulee tarkistaa muun muassa seuraavat tasa-arvotyötä tukevat toimenpiteet:

Sinikka Mustakallio WoMista alusti kuntien tasa-arvotyöstä ja sen mittaamisesta

  • Onko tehty sukupuolivaikutusten arvioinnit joka toimielimessä?
  • Onko tasa-arvosuunnitelmat päivitetty?
  • Miten talousarvion sukupuolivaikutukset on selvitetty?
  • Onko tutkittua tietoa taustoiksi tasa-arvoa vahvistavaan päätöksentekoon?
  • Kuinka kansalaisyhteiskunta on mukana?
  • Miten huolehditaan päätöksenteon läpinäkyvyydestä?
  • Miten noudatetaan tasa-arvolakia sekä kansainvälisiä sitoumuksia? (esimerkiksi CEDAW, ILO:n samapalkkasopimus, Istanbulin sopimus, Eurooppalainen peruskirja jos allekirjoitettu, jne.)
  • Onko kunnalla tasa-arvoon liittyvää poliittista toimielintä?
  • Minkälainen on tarkastuslautakunnan asema ja tulisiko sitä vahvistaa?

Henkilöstöpoliittisen tasa-arvon mittarit

Kolmas ryhmä tuotti mittareita kunnan henkilöstöpoliittisen tasa-arvon mittaamiseen. He jäsensivät mittarit niin, että tulee arvioida työsuhteita (määräaikaiset ja osa-aikaiset työt, palkkaselvitykset samapalkkaisuuden saavuttamiseksi, miten työtehtävät segregoituneet, tasa-arvoinen rekrytointi), sekä työolosuhteita (tapaturmat, häirintätapaukset, vanhempainvapaat, sairaslomien kasaantuminen).

Lisäksi tulee arvioida, mitä käytäntöjä kunnassa on otettu käyttöön tasa-arvon parantamiseksi. Yksi esimerkki tällaisesta käytännöstä on anonyymi rekrytointi. Tulee myös tarkistaa, että kunta on tehnyt henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman.

Mittarit toiminnalliselle tasa-arvotyölle kunnan
viranhaltijoiden työnä

Neljännen ryhmän aihe oli kehittää mittareita toiminnallisen tasa-arvotyön mittaamiseen. Toiminnallisella tasa-arvotyöllä tarkoitetaan tasa-arvon edistämistä
kunnan toiminnoissa ja palveluissa.

Toiminnallista tasa-arvoa voi ryhmän mukaan arvioida muun muassa tarkastelemalla seuraavia asioita:

  • Onko kunnan hallintosäännössä nimetty vastuutahot toiminnalliselle tasa-arvolle ja yhdenvertaisuudelle?
  • Kuka on toiminnallisen tasa-arvotyön vastuutaho, minkälainen aika ja raharesurssi toiminnalliseen tasa-arvotyöhön on käytettävissä?
  • Onko kunta hyväksynyt Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan, miten sitä toteutetaan ja onko sen toteuttamisesta järjestetty koulutusta?
  • Ovatko tasa-arvokoulutuksen olleet pakollisia (työnantajan määräämiä eikä vain kiinnostuneille)?
  • Miten toimii tietotuotanto ja tarjoaako se apua toiminnalliseen tasa-arvotyöhön? (eli tietoa tasa-arvon toteutumisesta kuntalaisten näkökulmasta)
  • Onko sukupuolinäkökulma valtavirtaistettu kaikkiin keskeisiin prosesseihin?
  • Löytyykö julkinen sitoutuminen tasa-arvotyöhön ja kuinka siihen vedotaan?
  • Onko kunnan viestintää tarkasteltu normikriittisestä näkökulmasta?

Sinikka Mikola Kuntaliitosta kertoi Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan tarjoamista mittariesimerkeistä

Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan on laatinut Euroopan kuntaliittojen kattojärjestö CEMR. Kunnat voivat myös allekirjoittaa sitoumuksen, jolla sitoutuvat peruskirjan tavoitteisiin ja niiden toteuttamiseen. Eurooppalainen peruskirja tarjoaa valmiita indikaattoreita kuntien tasa-arvotyöhön.

Oppilaitosten tasa-arvosuunnittelun ohjaus ja seuranta

Viides ryhmä pohti, kuinka kunnassa voitaisiin paremmin seurata ja ohjata oppilaitosten tasa-arvosuunnittelua. Siihen liittyen ryhmä tuotti seuraavan tarkistuslistan:

  • Miten kunnan sivistys-/opetustoimi ohjaa ja seuraa oppilaitosten
    tasa-arvosuunnittelua?
  • Onko oppilaitosten tasa-arvosuunnitelmat tehty ja päivitetty viimeisen 3 vuoden aikana?
  • Onko oppilaitoksissa ollut tarpeeksi osaamista suunnitelmien tekoon? Jos ei, niin onko ostettu tukea?
  • Kuinka opiskelijat ovat osallistuneet tasa-arvosuunnitelmien tekoon? Onko heillä mahdollisuus osallistua myös suoraan oppilaskuntien edustajien lisäksi?
  • Millä tavoin tasa-arvosuunnitelman tekoon osallistumisesta on tiedotettu kouluissa ja oppilaitoksessa? Onko saavutettu myös muut kuin suomea tai ruotsia puhuvat opiskelijat?
  • Tietävätkö kaikki opiskelijat kenen puoleen kääntyä häirintää kohdatessaan? (myös esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset opiskelijat)
  • Miten on pohdittu, kuinka luodaan turvallinen oppimisympäristö ja työympäristö koulussa? Onko turvallisuudesta, oikeuksista ja velvollisuuksista tietoisuus hyvä?
  • Onko valinnaisaineiden mahdollisesti tuottamaa sukupuolenmukaista segregaatiota käsitelty ja pyritty purkamaan?
  • TET-paikat: onko huomioitu segregaation purun tavoite (tutustuminen myös johonkin, mikä ei ole aiemmin tuttua) ja tasa-arvon toteutuminen työpaikoilla?
  • Miten tasa-arvo toteutuu oppimateriaaleissa? Onko esimerkiksi sukupuolistereotypioita?
  • Minkälaista koulutusta opinto-ohjaaja on saanut segregaation purkamisesta?
  • Kuinka muunsukupuolisuus otettu huomioon oppilaitoksessa?
  • Jaetaanko sukupuolen mukaan ryhmiin ja onko pakko toimia niin?
  • Kuinka huoltajia tiedotetaan tasa-arvosuunnitelmista?

Esimerkki tasa-arvon mittareista Espoon liikuntatoimessa

Ryhmätöissä ei tuotettu mittareita sen arvioimiseksi, kuinka tasa-arvo toteutuu kuntalaisten näkökulmasta, sillä näitä mittareita on valtava määrä kullakin toimialalla. Asiaa kuitenkin käsiteltiin työpajassa.

Markku Sistonen Espoon kaupungilta kertoi kuinka Espoon liikuntatoimessa on arvioitu avustusten ja käyttövuorojen jakautumisen sukupuolivaikutuksia

Markku Sistonen Espoon kaupungilta tarjosi esimerkin kuntalaisten tasa-arvon toteutumisen mittaamisesta. Hän kertoi, kuinka Espoon liikuntatoimessa on arvioitu avustusten ja käyttövuorojen jakautumisen sukupuolivaikutuksia.

Espoon kaupunki avustaa urheiluseuroja avustuksilla ja tarjoamalla edullisia tiloja. Mittareilla on selvitetty, kuinka avustukset ja tilat jakautuvat eri urheilulajeille, ja minkä verran kunkin lajin harrastajina on tyttöjä ja poikia. Yhteensä urheiluseuroissa harrastavia nuoria on Espoossa noin 45 000 nuorta.

Kaupunki edellyttää urheiluseuroilta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamista. Urheiluseuroilta pyydetään tasa-arvosuunnitelmat ja samalla myös järjestetään koulutusta tasa-arvosta. Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä mainittiin, että kello yhdeksän jälkeen ei nuorille enää saa tarjota vuoroa.

Lisäksi Markku muistutti, että Espoossa on tarjolla myös paljon maksutonta liikuntaa eri-ikäisille lapsille ja nuorille. Maksutonta liikuntaa tarjotaan 150 kerhossa. Lasten ja nuorten liikuttamiseen kulutetaan Espoossa puoli miljoonaa vuodessa.

Tasa-arvopäivät keskittyivät tänä vuonna mittaamiseen

Kuntien tasa-arvotyön mittaripaja järjestettiin osana tämän vuoden tasa-arvopäiviä, jotka pidettiin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) Helsingissä 10. – 11.10.2018. Tällä kertaa tasa-arvopäivien teemana oli tasa-arvotyön mittaaminen. Kuntien tasa-arvotyön mittaripaja oli osa mittaamiseen keskittyvien työpajojen kokonaisuutta, joka sisälsi seuraavat työpajat:

  • Tasa-arvoisen yhteiskunnan mittarit: Sukupuolitietoinen budjetointi tutuksi
  • Kuntien tasa-arvotyön mittarit
  • Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen tulevien maakuntien tehtävissä
  • Sukupuolen moninaisuus ja intersektionaalisuus eri mittareissa

Kokonaisuudessaan tasa-arvopäivien ohjelma on luettavissa THL:n sivuilta. Osa tasa-arvopäivien sisällöstä on myös katsottavissa videotallenteena.

Seuraavan kerran tasa-arvopäivät järjestetään 10.-11.10.2019 Oulussa.

Kategoria(t): Suomen tasa-arvouutiset, WoMin tapahtumat Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.