Lue tutkimuksen tuloksia segregaation syistä

Teksti: Inkeri Tanhua, 27.2.2019

Miksi sukupuoli vaikuttaa alavalintaan? SEGLI:n tutkimuksen mukaan sukupuoli vaikuttaa alavalintoihin etenkin seuraavien syiden takia:

  1. Eri alat tulevat tutuiksi naisille ja miehille
  2. Sukupuolittuneet mielikuvat eri töistä vaikuttavat alavalintaan
  3. Negatiiviset tekijät osittain sukupuolittuneita (esim. ei halua tai voi opiskella pitkään)

Lisäksi sivulla käsitellään peruskoulujen ja lukioiden sekä ammatillisten oppilaitosten roolia sukupuolittuneiden alavalintojen tuottamisessa.

1. Eri alat tulevat tutuiksi naisille ja miehille

SEGLI:n tutkimuksessa kone- ja tuotantotekniikan opiskelijat perustelivat koulutusvalintaansa ensimmäiseksi hyvällä työllisyydellä. Samalla tuli ilmi, että ala oli jostain syystä tuttu lähes kaikille. Heillä oli esimerkiksi isä tai muita sukulaisia metallialalla. Lähes kaikki olivat myös tehneet metallitöitä jo ennen koulutukseen hakeutumista.

Haastattelemassani opiskelijaryhmässä opiskelevan naisen tarina poikkesi muiden kokemuksista, vaikka hänkin oli kyllä tutustunut alaan ennen koulutukseen hakeutumista:

“Meillä oli lukiossa sellainen viikko, että sai ottaa jotain jousiammuntaa tai ratsastusta tai muuta, mutta mä menin hitsaamaan viikoksi. […] Se hitsauksen opettaja sano et rupee hitsaajaks. En mäkään olis varmasti, ilman et joku ois sanonu että sä oot hyvä hitsaamaan, niin en olisi hakenut hitsariksi.”

Esimerkissä tärkeässä roolissa on tutustumisen lisäksi positiivinen kokemus ja kannustus. Kannustus oli jäänyt opiskelijan mieleen, ja saanut hänet ajattelemaan kone- ja tuotantotekniikka yhtenä mahdollisuutena. Vaikka hän ei ollut heti lukion jälkeen hakeutunut alalle, hän oli muistanut vaihtoehdon ja toteuttanut idean myöhemmin. Kertomuksesta tulee myös ilmi, että oli alunperin aikalailla sattumaa, että hän tutustui lukioaikana hitsaukseen. Hän myös uskoo, että ilman tätä tutustumista hänelle tuskin olisi tullut mieleen edes harkita metallialaa.

Myös SEGLI-hankkeen toteuttama kysely nuorille aikuisille vahvisti käsitystä siitä, että alavalintaan vaikuttaa paljolti se, mikä sattuu olemaan valintaa tehdessä itselle tuttua. Kyselyyn vastanneet kertoivat, että olivat (ensimmäistä) koulutusalaansa valitessaan pyrkineet miettimään, mikä heitä kiinnostaa. Myöhemmin he pystyivät kuitenkin reflektoimaan, että pohdinta oli tapahtunut kapean tiedon valossa ja siinä olivat painottuneet ennestään tutut ammatit tai opiskelualat.

Tuttuus ja tieto eri töistä ja koulutusaloista tulee paljolti muualta kuin peruskoulusta tai lukiosta. Eri työt ja koulutusalat tulevat tutuksi esimerkiksi seuraavien vaikutteiden kautta:

  • Vanhemmat, sukulaiset (ja heidän käsityksensä siitä, kenelle ala sopii)
  • Kaverit (usein samaa sukupuolta etenkin peruskoulussa)
  • Harrastukset (sukupuolittuneita)
  • TET-jaksot ja muu työelämään tutustuminen
  • Armeija tai siviilipalvelus nuorten miesten kohdalla
  • Aiempi työkokemus aikuisten maahanmuuttajien kohdalla

Edellä kuvattu lista tuo havainnollisesti esille sen, miksi eri alat tulevat tutuiksi naisille ja miehille, vaikka peruskoulussa ja lukiossa kaikki sukupuolet opiskelevatkin pääosin samoja aineita. Vanhempien ja sukulaisten kautta tutuiksi tulevat ammatit eivät sinällään selitä sukupuolenmukaista segregaatiota, sillä esimerkiksi sekä isän että äidin ammatit tulevat kumpikin lapsille jossain määrin tutuiksi. Vanhemmilta ja sukulaisilta saattaa kuitenkin siirtyä myös ajatuksia siitä, mille sukupuolelle ammatit sopivat. On esimerkiksi vaikeampaa valita vanhempansa kanssa sama ala, jos vanhempi itse ei alaansa suosittele ja etenkin, jos hän toteaa että työ ei esimerkiksi sovi naisille.

Valinnaisaineiden ja harrastusten merkitys korostuu alavalinnoissa, sillä usein juuri valinnaisaineet ja harrastukset ovat sellaisia, joista saadaan erityisen hyviä kokemuksia omasta osaamisesta. Näin ollen valinnaisaineet ja harrastukset painottuvat, mikäli ammatinvalintaa ohjaa ajattelu siitä, että on löydettävä kutsumusala tai itseä erityisesti kiinnostava ala.

TET-jaksot eli työelämään tutustumisen jaksot ovat viikon mittaisia työharjoitteluita, joihin oppilaat menevät ainakin yhdeksännellä luokalla. Osassa peruskouluista TET-jaksolle on mahdollista mennä myös kahdeksannella luokalla, ja myös osa lukioista järjestää TET-jaksoja. Koko peruskoulun ja lukion oppimäärään verrattuna työharjoittelussa vietetään siis huomattavan pieni aika. Työelämään tutustumisen viikot ovat kuitenkin merkittäviä, sillä ne ovat usein ainoita työharjoitteluja, joita nuori on tehnyt ennen kuin hänen pitää valita koulutusalansa ja mahdollinen tuleva ammattinsa. Samalla TET-viikkoihin ei välttämättä suhtauduta peruskoulussa ja lukiossa kovin vakavasti, ja paikkavalinnoissa painottuvat esimerkiksi vanhempien työpaikat tai nuorten omat harrastukset, kuten työharjoittelu ratsastustallilla. Tämä johtuu siitäkin, että TET-paikat joutuu useimmiten etsimään itse.

Nuorten miesten kohdalla vaikuttaa myös armeija, joka on ikään kuin pakollinen työelämään tutustuminen. Armeija suoritetaan usein juuri siinä herkässä iässä, jossa nuorilla ei ole muutoin paljon kokemusta työelämästä. Armeijan vaikutus ei tullut erityisemmin esille SEGLI:n tutkimuksessa, koska haastateltavien opiskelijoiden ikä vaihteli, ja monet olivat jo aikuisia. Puolustushallinnon töiden löytyminen nuorten miesten ammattivaihtoehdoista on kuitenkin tullut esille muissa tutkimuksissa.

SEGLI:n tutkimukseen haastatelluista opiskelijoista moni oli jo aikuisia. Heidän kohdallaan vaikuttivat jo aiemmin tehdyt koulutusvalinnat. Esimerkiksi monella kone- ja tuotantotekniikkaa opiskelevalla maahanmuuttajamiehellä oli jo kokemusta alalta aiemmassa kotimaassaan.

2. Sukupuolittuneet mielikuvat eri töistä vaikuttavat alavalintaan

Mielikuvat näyttävät olevan suuressa roolissa koulutusvalintoja tehtäessä etenkin silloin, kun opiskelijalla ei ollut aiempaa kokemusta alan työstä. Esimerkiksi monet hammastekniikan opiskelijat olivat valinneet aineen mielikuvien perusteella. He olivat halunneet työn, jota tehdään käsillä, ja hammastekniikan pariin heitä oli houkutellut myös mielikuva pienillä koneilla tehtävästä siististä työstä. Lisäksi hammastekniikka oli houkutellut, koska heillä oli käsitys hammasalasta arvostettuna alana. Aloitettuaan opiskelun, he olivat huomanneet, että nämä mielikuvat eivät täysin vastaa hammaslaborantin työtä.

Mielikuvat ovat olennaisia myös ulossuljettaessa pois vaihtoehtoja. Hammastekniikan opiskelijat eivät olleet edes harkinneet koneistajan työtä, koska se kuulosti heistä vieraalta, likaiselta ja isoilla koneilla tehtävältä työltä. Myös tämä mielikuva pitää vain osittain paikkansa. (Lue myös luku, jossa kuvaan tarkemmin kahden eri teknisen alan sukupuolittuneita mielikuvia: Koulutusvalintoihin vaikuttaneet syyt kahdella erilaisella teknisellä alalla.)

Kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoilta kysyin, olivatko he harkinneet sosiaali- ja terveysalaa, eli lähihoitajan opintoja. Kysyin nimenomaan sosiaali- ja terveysalan opinnoista, koska myös lähihoitajien työllisyystilanne on hyvä, ja koulutuspaikkoja on paljon. Kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoiden käsitykset sosiaali- ja terveysalasta olivat suurimmaksi osaksi positiivisia. Heillä oli myös paljon tietoa alasta, ja esimerkiksi tuttuja opiskelemassa lähihoitajiksi. Osa oli myös itse harkinnut sosiaali- ja terveysalan opiskelua, tai ollut työharjoittelussa alalla.

Tämän suurimmaksi osaksi aikuisista maahanmuuttamiehistä koostuvan ryhmän kohdalla sosiaali- ja terveysalan töihin suhtauduttiin siis pääosin hyvin positiivisesti, eikä alaa ollut suljettu ulos tietämättömyyden tai negatiivisten mielikuvien perusteella. Tässä kohden onkin siis nähtävissä mahdollisuus segregaation repeämiin. Ei ollut niin itsestään selvää, että miehet olivat päätyneet opiskelemaan juuri miesenemmistöistä kone- ja tuotantotekniikkaa, vaan he itse näkivät mahdollisuuksia myös sosiaali- ja terveysalan töissä.

Haastatteluissa tuli myös esille, että osan mielestä sukupuoli nähtiin syynä olla menemättä sosiaali- ja terveysalalle. Esimerkiksi vanhainkodissa työharjoittelun tehnyt mies totesi, että työpaikalla oli ollut hänen lisäkseen vain yksi toinen mies. Tuntuu, että hän piti tätä yhtenä syynä, miksi oli päätynyt siihen, ettei työ olisi ollut hänelle sopiva pitemmän päälle. Toisaalta hän otti esille myös alan palkkauksen. Muutamat muut opiskelijat kuvasivat lähihoitajan töitä myös vähemmän arvostettaviksi tai ammattitaitoa vaativiksi kuin metallialan töitä, eli heidän mielikuvansa lähihoitajan työstä oli negatiivisempi.

3. Negatiiviset tekijät osittain sukupuolittuneita (esim. ei halua tai voi opiskella pitkään)

Lähes kaikki kone- ja tuotantotekniikan opiskelijat painottivat, että heille oli tärkeää valita sellainen koulutus, joka ei kestä liian pitkään ja joka valmistaa ammattiin. Nuoret kone- ja tuotantotekniikan suomalaistaustaiset opiskelijat painottivat, etteivät olleet kiinnostuneet pitkästä koulutuksesta ja opiskelusta. Jostain syystä heille oli peruskoulussa tullut sellainen olo, että pitkä opiskelu ei ole heitä varten. Perukoulu tuntuu tuottavan tämän kokemuksen osalle ja etenkin osalle pojista.

Kone- ja tuotantotekniikan maahanmuuttajataustaiset opiskelijat olivat enimmäkseen yli 30-vuotiaita, ja he kertoivat tästä syystä haluavansa ammatin nopeasti. Osa viittasi myös TE-toimiston käytäntöihin. He siis opiskelivat työmarkkinatuella, jolla on mahdollista opiskella ammatillinen tutkinto, mutta ei alusta asti esimerkiksi yliopistotutkintoa. Toisaalta yliopistotutkinnoista ei muutenkaan ollut liiemmin puhetta ryhmässä.

Toinen haastatteluissa esille tullut negatiivinen tekijä oli se, että ei halua lukea paljon. Kone- ja tuotantotekniikan opiskelijat nostivat lukemisen paljouden myös yhdeksi syyksi olla opiskelematta sosiaali- ja terveysalaa. Vaikka kone- ja tuotantotekniikassakin tulee suorittaa yleisaineet, sekä opetella lukemaan vaativia piirustuksia, lukemista oli opiskelijoiden mukaan kuitenkin vähemmän kuin lähihoitajan opinnoissa.

Hammastekniikan opiskelijat eivät tuoneet samalla tavalla esille sitä, etteivät haluaisi opiskella pitkään. Nuoret toivat esille, että olisivat halunneet opiskella esimerkiksi lääkäriksi, mutta eivät tällä hetkellä pärjänneet lukiossa esimerkiksi sen takia, että suomenkielentaidot olivat vielä tässä hetkessä lapsena tapahtuneen maahanmuuton takia suomea äidinkielenään puhuvia heikommat. Näin ollen negatiiviset tekijät olivat vaikuttaneet heidän nykyisen opiskelupaikkansa valintaan sitä kautta, etteivät he olleet päässeet esimerkiksi lukioon. Heillä oli toisaalta suunnitelmia esimerkiksi jatko-opiskelusta ammattikorkeakoulussa.

Hieman vanhemmat opiskelijat toivat hammastekniikankin ryhmässä esille, että he eivät tämänhetkisessä elämäntilanteessaan ja iässään enää kokeneet voivansa opiskella yliopistotutkintoa, vaikka olisivat siitä muuten olleet kiinnostuneita.

Koulujen ja oppilaitosten prosessit sukupuolittuneita alavalintoja tuottamassa

Edellä on hahmotettu kolme syytä (tuttuus, sukupuolittuneet mielikuvat ja negatiiviset tekijät), jotka vaikuttavat sukupuolittuneisiin alavalintoihin ammatilliseen koulutukseen hakeuduttaessa. Tässä käsitellään vielä erikseen peruskoulujen ja lukioiden sekä ammatillisten oppilaitosten roolia sukupuolittuneiden alavalintojen tuottajina. Kuvio 1 summaa peruskoulun ja lukion roolia.

Peruskoulu ja lukio

Kuvio 1 Peruskoulun ja lukion rooli sukupuolittuneen tuttuuden, mielikuvien ja negatiivisten tekijöiden tuottajana

Peruskoulu ja lukio eivät sinällään tutustuta tyttöjä ja poikia eri työtehtäviin tai aloihin. Pääasiassa peruskoulu ja lukio toimivatkin tässä suhteessa sukupuolittuenita valintoja vahvistaen jättämällä työelämään tutustumisen pääosin oppilaiden omalle vastuulle. Esimerkiksi opinto-ohjausta ja työharjoittelua on sekä peruskoulussa että lukiossa vähän, ja opiskeltavat aineet ovat pääosin yleissivistäviä aineita, joiden osana työelämän ja eri työtehtävien käsittely jää vähäiseksi.

Oppimateriaaleissa ja opetuksessa on edelleen sukupuolistereotypioita eri ammateista ja eri alojen ammattilaisista, vaikka näitä on toki myös pyritty purkamaan. (ks. esim. Tainio ja Teräs 2010, Sukupuolijäsennys perusopetuksen oppikirjoissa). Tämä voi osaltaan vaikuttaa käsityksiin siitä, kenelle eri ammatit sopivat.

Etenkin peruskoulu tuottaa osalle opiskelijoista sellaisen olon, että opiskelu ei ole heitä varten, että he eivät halua opiskella pitkään tai että lukea paljon. Tässä joukossa on hieman enemmän poikia, joskin on myös tyttöjä, jotka eivät halua jatkaa opiskelua pitkälle. Lisäksi maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kohdalla korostuu joko halu opiskella vähemmän tai käytännön syyt esimerkiksi juuri valintahetkellä kohdattujen kielellisten ongelmien takia.

Ammatilliset oppilaitokset

Kuvio 2 tarkastelee ammatillisten oppilaitosten roolia sukupuolittuneiden alavalintojen tuottajana nimenomaan opiskelijoiden sisäänottovaiheessa.

Kuvio 2 Ammatillisten oppilaitosten rooli sukupuolittuneen tuttuuden, mielikuvien ja negatiivisten tekijöiden tuottajana opiskelijoiden sisäänottovaiheessa

Usein ammatillisiin oppilaitoksiin ja etenkin niiden eri tutkintoihin tutustuminen jää pääosin hakijan itsensä vastuulle. Tällöin painottuvat ne alat, jotka hakija ennestään tuntee tai joista hänellä on positiivisia mielikuvia. Lisäksi koulutusvalintoja tekeville nuorille tulevat usein tutuiksi juuri kotiseudun ammatilliset oppilaitokset. Tämä on ennenkaikkea alueellisen tasa-arvon kysymys, mutta sijaintikin saattaa kytkeytyä myös sukupuolittuneisiin alavalintoihin.

Ammatillisten oppilaitosten markkinointimateriaali voi tuottaa sukupuolittuneita mielikuvia siitä, kenelle opiskelu sopii. Markkinointimateriaaleja on toki myös pyritty tuottamaan niin, että niissä näkyy moninaisesti erilaisia opiskelijoita. Toisaalta kyse ei ole pelkästään markkinointimateriaalista. Myös se, että opiskelijoista on yli 90 % naisia tai miehiä jo sinällään tuottaa kuvaa siitä, kenelle opiskelu sopii. Opintoja harkitsevat nuoret esimerkiksi näkevät nykyisiä opiskelijoita kaupungilla, tuttujen kautta tai käydessään tutustumassa oppilaitokseen. Voimakas sukupuolijakauma saattaa vaikuttaa siihen, kokevatko he haluavansa koulutukseen.

Hieman nurinkurisesti myös helppo sisäänpääsy saattaa karkoittaa potentiaalisia hakijoita. Kun monille aloille, joilla on paljon opiskelupaikkoja, pääsee sisään ilman hyviä numeroita ja varsinkin jatkuvan haun kautta käytännössä melkein kuka vain, ei sisäänotto synnytä tunnetta saavutuksesta ja erityisyydestä. Helppo sisäänpääsy siis karkoittaa kilpailunhaluisia hakijoita, joilla on hyvät numerot, ja tätä kautta vielä enemmän tyttöjä ja kuin poikia. Tämä on tavallaan negatiivisten tekijöiden kääntöpuoli. Eli negatiiviset tekijät, kuten ei halua opiskella pitkään vaikuttavat alavalintaan, mutta myös hyvät numerot ja halu kilpailla muiden hyvätasoisten opiskelijoiden kanssa vaikuttaa alavalintaan.

Yhteenveto

Tällä sivulla on esitetty syitä siihen, miksi sukupuoli vaikuttaa alavalintoihin. SEGLI:n tutkimuksen mukaan sukupuoli vaikuttaa alavalintoihin esimerkiksi sitä kautta, että eri alat tulevat tutuksi naisille ja miehille, ja koska sukupuolittuneet mielikuvat vaikuttavat alavaintaan. Lisäksi alavalintaan vaikuttavat negatiiviset tekijät, kuten se, että ei halua opiskella pitkään, ja toisaalta negatiivisten tekijöiden kääntöpuolella se, että pitää opiskelusta ja kilpailusta siinä.

Teksti keskittyy nimenomaan siihen vaiheeseen, jossa tehdään valinta koulutukseen hakeutumisesta. Sukupuoli vaikuttaa myös esimerkiksi opintojen keskeyttämiseen, mutta sitä ei käsitelty tässä.

Tieto siitä, mikä vaikuttaa sukupuolittuneisiin valintoihin on tärkeää etenkin silloin, jos asiaan pyritään jollain tavoin vaikuttamaan.

SEGLI-hanke ja sen tutkimusosio

SEGLI-hanke on WoM Oy:n ja KoulutusAvain Oy:n yhdessä toteuttama hanke, joka käynnistyi 2016 ja loppuu maaliskuussa 2019. Hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto sekä Sosiaali- ja terveysministeriö.

Hankkeen tutkimusosiossa selvitettiin sitä, miten ihmiset päätyvät erilaisille koulutuspoluille ja eri ammatteihin. Erityisesti pohdittiin, miksi sukupuoli vaikuttaa niin paljon ammatinvalintaan. Yksilöllisten polkujen lisäksi selvitettiin oppilaitosten roolia, eli sitä, miten oppilaitosten käytännöt vaikuttavat opiskelijoiden näkemyksiin tulevaisuudestaan.

Tutkimuksen toteutuksesta ja tuloksista voi lukea SEGLI-hankkeen sivuilla: https://www.kaikkienduuni.fi/tutkimus (ei kesän 2019 päivityksen aikaan ole toiminnassa) tai pdf-muotoisesta SEGLI-hankkeen tutkimusraportista.

Kategoria(t): SEGLI-hankkeen uutiset, WoMin uutiset. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.