WoM järjesti kuntien tasa-arvotyön mittaripajan

WoM järjesti tasa-arvopäivillä 10.10.2018 työpajan, jossa työstettiin kuntien tasa-arvotyön mittareita. Työapaja sisälsi kolme alustusta, joiden jälkeen jakaannuttiin viiteen ryhmään,  joista kukin tuotti mittareita kuntien tasa-arvotyöhön tietystä toiminta-alueesta:

Ryhmät työstivät mittareita tukemaan kuntien tasa-arvotyötä

  1. Sukupuolten edustus kunnan poliittisissa toimielimissä
  2. Tasa-arvon edistäminen kunnan poliittisessa päätöksenteossa
  3. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo
  4. Toiminnallinen tasa-arvo
  5. Oppilaitosten tasa-arvosuunnittelu

Ryhmät saivat aikaan hyviä tuloksia! Tulokset on koottu tähän artikkeliin. Lopussa esitellään myös Espoolainen esimerkki tasa-arvon mittaamisesta liikuntatoimessa.

1. Sukupuolten edustus kunnan poliittisissa toimielimissä

Ensimmäisen ryhmän aiheena oli sukupuolten edustus kunnan poliittisissa toimielimissä, eli esimerkiksi kunnanvaltuustossa, kunnanhallituksessa, lautakunnissa, johtokunnissa ja toimikunnissa.

Ryhmä lähti liikkeelle puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien tilastoinnilla: tulee laskea montako miestä ja naista on missäkin kunnan toimielimessä. Lisäksi tulee analysoida, missä toimielimissä naiset ja miehet ovat ja pohtia eri toimielimien arvostusta. Arvostusta voidaan määritellä esimerkiksi vertailemalla toimielimen valtaa käytettävissä olevaan budjettiin.

Kunta voi paitsi julkaista tilastot myös muistuttaa puolueita tilastoinnin tuloksilta ja kertoa, miltä kunkin puolueen toiminta näyttää.

2. Tasa-arvon edistäminen kunnan poliittisessa päätöksenteossa

Toinen ryhmä pohti, miten voidaan mitata tasa-arvon edistämistä kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Ryhmän mukaan tulee tarkistaa muun muassa seuraavat tasa-arvotyötä tukevat toimenpiteet:

Sinikka Mustakallio WoMista alusti kuntien tasa-arvotyöstä ja sen mittaamisesta

  • Onko tehty sukupuolivaikutusten arvioinnit joka toimielimessä?
  • Onko tasa-arvosuunnitelmat päivitetty?
  • Miten talousarvion sukupuolivaikutukset on selvitetty?
  • Onko tutkittua tietoa taustoiksi tasa-arvoa vahvistavaan päätöksentekoon?
  • Kuinka kansalaisyhteiskunta on mukana?
  • Miten huolehditaan päätöksenteon läpinäkyvyydestä?
  • Miten noudatetaan tasa-arvolakia sekä kansainvälisiä sitoumuksia? (esimerkiksi CEDAW, ILO:n samapalkkasopimus, Istanbulin sopimus, Eurooppalainen peruskirja jos allekirjoitettu, jne.)
  • Onko kunnalla tasa-arvoon liittyvää poliittista toimielintä?
  • Minkälainen on tarkastuslautakunnan asema ja tulisiko sitä vahvistaa?

3. Henkilöstöpoliittisen tasa-arvon mittarit

Kolmas ryhmä tuotti mittareita kunnan henkilöstöpoliittisen tasa-arvon mittaamiseen. He jäsensivät mittarit niin, että tulee arvioida työsuhteita (määräaikaiset ja osa-aikaiset työt, palkkaselvitykset samapalkkaisuuden saavuttamiseksi, miten työtehtävät segregoituneet, tasa-arvoinen rekrytointi), sekä työolosuhteita (tapaturmat, häirintätapaukset, vanhempainvapaat, sairaslomien kasaantuminen).

Lisäksi tulee arvioida, mitä käytäntöjä kunnassa on otettu käyttöön tasa-arvon parantamiseksi. Yksi esimerkki tällaisesta käytännöstä on anonyymi rekrytointi. Tulee myös tarkistaa, että kunta on tehnyt henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman.

4. Mittarit toiminnalliselle tasa-arvotyölle kunnan
viranhaltijoiden työnä

Neljännen ryhmän aihe oli kehittää mittareita toiminnallisen tasa-arvotyön mittaamiseen. Toiminnallisella tasa-arvotyöllä tarkoitetaan tasa-arvon edistämistä
kunnan toiminnoissa ja palveluissa.

Toiminnallista tasa-arvoa voi ryhmän mukaan arvioida muun muassa tarkastelemalla seuraavia asioita:

  • Onko kunnan hallintosäännössä nimetty vastuutahot toiminnalliselle tasa-arvolle ja yhdenvertaisuudelle?
  • Kuka on toiminnallisen tasa-arvotyön vastuutaho, minkälainen aika ja raharesurssi toiminnalliseen tasa-arvotyöhön on käytettävissä?
  • Onko kunta hyväksynyt Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan, miten sitä toteutetaan ja onko sen toteuttamisesta järjestetty koulutusta?
  • Ovatko tasa-arvokoulutuksen olleet pakollisia (työnantajan määräämiä eikä vain kiinnostuneille)?
  • Miten toimii tietotuotanto ja tarjoaako se apua toiminnalliseen tasa-arvotyöhön? (eli tietoa tasa-arvon toteutumisesta kuntalaisten näkökulmasta)
  • Onko sukupuolinäkökulma valtavirtaistettu kaikkiin keskeisiin prosesseihin?
  • Löytyykö julkinen sitoutuminen tasa-arvotyöhön ja kuinka siihen vedotaan?
  • Onko kunnan viestintää tarkasteltu normikriittisestä näkökulmasta?

Sinikka Mikola Kuntaliitosta kertoi Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan tarjoamista mittariesimerkeistä

Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan on laatinut Euroopan kuntaliittojen kattojärjestö CEMR. Kunnat voivat myös allekirjoittaa sitoumuksen, jolla sitoutuvat peruskirjan tavoitteisiin ja niiden toteuttamiseen. Eurooppalainen peruskirja tarjoaa valmiita indikaattoreita kuntien tasa-arvotyöhön.

5. Oppilaitosten tasa-arvosuunnittelun ohjaus ja seuranta

Viides ryhmä pohti, kuinka kunnassa voitaisiin paremmin seurata ja ohjata oppilaitosten tasa-arvosuunnittelua. Siihen liittyen ryhmä tuotti seuraavan tarkistuslistan:

  • Miten kunnan sivistys-/opetustoimi ohjaa ja seuraa oppilaitosten
    tasa-arvosuunnittelua?
  • Onko oppilaitosten tasa-arvosuunnitelmat tehty ja päivitetty viimeisen 3 vuoden aikana?
  • Onko oppilaitoksissa ollut tarpeeksi osaamista suunnitelmien tekoon? Jos ei, niin onko ostettu tukea?
  • Kuinka opiskelijat ovat osallistuneet tasa-arvosuunnitelmien tekoon? Onko heillä mahdollisuus osallistua myös suoraan oppilaskuntien edustajien lisäksi?
  • Millä tavoin tasa-arvosuunnitelman tekoon osallistumisesta on tiedotettu kouluissa ja oppilaitoksessa? Onko saavutettu myös muut kuin suomea tai ruotsia puhuvat opiskelijat?
  • Tietävätkö kaikki opiskelijat kenen puoleen kääntyä häirintää kohdatessaan? (myös esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset opiskelijat)
  • Miten on pohdittu, kuinka luodaan turvallinen oppimisympäristö ja työympäristö koulussa? Onko turvallisuudesta, oikeuksista ja velvollisuuksista tietoisuus hyvä?
  • Onko valinnaisaineiden mahdollisesti tuottamaa sukupuolenmukaista segregaatiota käsitelty ja pyritty purkamaan?
  • TET-paikat: onko huomioitu segregaation purun tavoite (tutustuminen myös johonkin, mikä ei ole aiemmin tuttua) ja tasa-arvon toteutuminen työpaikoilla?
  • Miten tasa-arvo toteutuu oppimateriaaleissa? Onko esimerkiksi sukupuolistereotypioita?
  • Minkälaista koulutusta opinto-ohjaaja on saanut segregaation purkamisesta?
  • Kuinka muunsukupuolisuus otettu huomioon oppilaitoksessa?
  • Jaetaanko sukupuolen mukaan ryhmiin ja onko pakko toimia niin?
  • Kuinka huoltajia tiedotetaan tasa-arvosuunnitelmista?

Esimerkki tasa-arvon mittareista Espoon liikuntatoimessa

Ryhmätöissä ei tuotettu mittareita sen arvioimiseksi, kuinka tasa-arvo toteutuu kuntalaisten näkökulmasta, sillä näitä mittareita on valtava määrä kullakin toimialalla. Asiaa kuitenkin käsiteltiin työpajassa.

Markku Sistonen Espoon kaupungilta kertoi kuinka Espoon liikuntatoimessa on arvioitu avustusten ja käyttövuorojen jakautumisen sukupuolivaikutuksia

Markku Sistonen Espoon kaupungilta tarjosi esimerkin kuntalaisten tasa-arvon toteutumisen mittaamisesta. Hän kertoi, kuinka Espoon liikuntatoimessa on arvioitu avustusten ja käyttövuorojen jakautumisen sukupuolivaikutuksia.

Espoon kaupunki avustaa urheiluseuroja avustuksilla ja tarjoamalla edullisia tiloja. Mittareilla on selvitetty, kuinka avustukset ja tilat jakautuvat eri urheilulajeille, ja minkä verran kunkin lajin harrastajina on tyttöjä ja poikia. Yhteensä urheiluseuroissa harrastavia nuoria on Espoossa noin 45 000 nuorta.

Kaupunki edellyttää urheiluseuroilta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamista. Urheiluseuroilta pyydetään tasa-arvosuunnitelmat ja samalla myös järjestetään koulutusta tasa-arvosta. Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä mainittiin, että kello yhdeksän jälkeen ei nuorille enää saa tarjota vuoroa.

Lisäksi Markku muistutti, että Espoossa on tarjolla myös paljon maksutonta liikuntaa eri-ikäisille lapsille ja nuorille. Maksutonta liikuntaa tarjotaan 150 kerhossa. Lasten ja nuorten liikuttamiseen kulutetaan Espoossa puoli miljoonaa vuodessa.

Tasa-arvopäivät keskittyivät tänä vuonna mittaamiseen

Kuntien tasa-arvotyön mittaripaja järjestettiin osana tämän vuoden tasa-arvopäiviä, jotka pidettiin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) Helsingissä 10. – 11.10.2018. Tällä kertaa tasa-arvopäivien teemana oli tasa-arvotyön mittaaminen. Kuntien tasa-arvotyön mittaripaja oli osa mittaamiseen keskittyvien työpajojen kokonaisuutta, joka sisälsi seuraavat työpajat:

  • Tasa-arvoisen yhteiskunnan mittarit: Sukupuolitietoinen budjetointi tutuksi
  • Kuntien tasa-arvotyön mittarit
  • Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen tulevien maakuntien tehtävissä
  • Sukupuolen moninaisuus ja intersektionaalisuus eri mittareissa

Kokonaisuudessaan tasa-arvopäivien ohjelma on luettavissa THL:n sivuilta. Osa tasa-arvopäivien sisällöstä on myös katsottavissa videotallenteena.

Seuraavan kerran tasa-arvopäivät järjestetään 10.-11.10.2019 Oulussa.

Kategoriat: Suomen tasa-arvouutiset, WoMin tapahtumat | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa WoM järjesti kuntien tasa-arvotyön mittaripajan

Uusi julkaisu: Gender equality and Nordic welfare societies

WoM Oy:n Inkeri Tanhuan kirjoittama essee sukupuolten tasa-arvosta ja pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta on nyt julkaistu.

Englanninkielinen essee käsittelee Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan vahvuuksia ja heikkouksia tasa-arvonäkökulmasta. Lisäksi kertoo uusista haasteista, joita Pohjoismaat kohtaavat tasa-arvon edistämisessä ja säilyttämisessä.

Essee perustuu tutkimustietoon ja asiantuntijahaastatteluihin.

Lataa Pohjola 2020 -hankkeen sivuilta

Essee on tuotettu osana ”Hyvinvoivien ihmisten innovatiivinen ja avoin Pohjola 2020 – Mahdollisuuksien tasa-arvoa hyvinvoinnista, kulttuurista, koulutuksesta ja työstä” -hanketta. Julkaisu on ladattavissa Pohjola 2020 -hankkeen sivuilta tai suoraan: Gender equality and Nordic welfare societies.

The essay on gender equality and Nordic welfare societies

Is the Nordic welfare model gender equal or not? What kind of new challenges do the
changes in the Nordic welfare policies and operating environment cause from the
gender equality perspective? Newly published essay aims to answer those questions, and provides an analysis of the current strengths, weaknesses and challenges that Nordic societies face in realizing gender equality. The essay is based on recent Nordic literature on
gender equality and welfare society  and the analysis draws also interviews with a few researchers and other experts.

The essay is written by Inkeri Tanhua from WoM Oy, and produced within the framework of the Nordic priority project “Norden 2020” – An Open and Innovative Nordic Region with Healthy People in 2020 – Equal Opportunities for Welfare, Culture, Education and Work. The essay can be downloaded from Norden 2020 project’s web page or directly: Gender equality and Nordic welfare societies.

WoMin aiemmat julkaisut

WoM Oy on vuosien varrella ollut mukana tuottamassa monia sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä julkaisuja. WoMin aimpia julkaisuja voit ladata WoMin julkaisut sivulta.

Kategoriat: WoMin julkaisut | Kommentit pois päältä artikkelissa Uusi julkaisu: Gender equality and Nordic welfare societies

Stadin ammattiopiston paneelikeskustelu avasi tasa-arvoviikon

Stadin ammattiopiston tasa-arvoviikko käynnistyi 20.3. innokkaalla kesustelulla, johon oli kutsuttu opiskelijoiden lisäksi kansanedustaja Silvia Modig, tasa-arvovaltuutettu Jukka Marianvaara sekä yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä. Keskustelussa esille nousivat esimerkiksi seksuaaliseen häirintään puuttuminen, sekä sukupuolen moninaisuus.

Paneelin osallistujat vasemmalta oikealle: Jukka Marianvaara, Kirsi Pimiä, Johanna Heikkinen (paneelin vetäjä), Dominic Ortju, Silvia Modig ja Henkka Remes

Irti sukupuolistereotypioista

Yksi sukupuolten eriytymistä eli sukupuolisegregaatiota tuottava mekanismi on sukupuolistereotypioihin nojaava ajattelu.

Silvia Modig puhui etnisen tausta ja sukupuolen mukaan tapahtuvasta segregaatiosta. Esimerkiksi nuorilta somalinaisilta kuulee, että heitä ohjataan usein pelkästään lähihoitajan ammattiin. ”Vaikka juuri ammatinvalintavaiheessa nuorta pitäisi kannustaa löytämään koko potentiaalinsa!”

Stadin ammattiopistolla pelialaa opiskeleva Dominic Ortju toi esille pelialan sukupuolistereotypiat. Itse pelihahmoja ja niiden sukupuolen ilmaisua tulisi voida monipuolistaa. Stereotypioiden purku ei aina ole helppoa: esimerkiksi pelin naiskäärmettä luotaessa keskustelu kääntyi siihen, kuinka isot rinnat käärmeellä tulisi olla.

Turvalliset vessat ja syrjimättömät lomakkeet

Kaikki panelistit olivat yksimielisiä, kun kysyttiin tulisiko naisten ja miesten vessojen olla erillään vai ei. Tärkeintä panelistien mielestä on, että vessat ovat turvallisia kaikille.

Henkka Remes toi esille, että sukupuolikoodatut vessat ovat yksi sukupuoleltaan moninaisille häirintää aiheuttava asia. Usein helpoin ratkaisu tähän ovat wc:t, joita ei ole sukupuolikoodattu.

Samoin panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että sukupuolta kysyttäessä lomakkeissa tulee olla enemmän kuin kaksi vaihtoehtoa. Sukupuolta ei myöskään tulisi kysyä turhaan.

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Marianvaara toi esille, että kysyttäessä sukupuolta saatetaan saada tärkeää tilastotietoa sukupuolten eroista. Hänenkin mukaansa vaihtoehtoja tulisi kuitenkin olla enemmän kuin kaksi.

Miten häirintään puututaan?

Paneelistit keskustelivat myös seksuaalisesta häirinnästä, joka on noussut otsikoihin #metoo liikkeen myötä.

Kirsi Pimiän mukaan #metoo -aalto on ollut siinä mielessä tärkeä, että sen avulla on pystytty rikkomaan tabuja ja keskustelemaan häirinnästä.

Dominic Ortju esitti tasa-arvovaltuutettu Jukka Marianvaaralle kysymyksen siitä, miten ennaltaehkäisevän häirintään puuttumisen ja koulutuksen voisi tehdä pakolliseksi oppilaitoksille.

Marianvaara myönsi, että ennaltaehkäisevä puuttuminen ei nyt ole pakollista, mutta kertoi silti vinkkejä siitä, miten opiskelijat voivat luoda painetta koulun suuntaan ottamalla asian esille. Tasa-arvovaltuuten sivuilta löytyy yhä esimerkiksi ei meidän koulussa -kampanjan materiaali. Jatkossa tietoisuutta voisi lisätä jos koulutus saataisiin osaksi opetussuunnitelman perusteita.

Oppilaitosten kanssa yhteistyössä toimivien työpaikkojen vastuu

Panelistit toivat esille, että oppilaitos voisi edellyttää työpaikoilta tiettyjä standardeja silloin kun opiskelijoita lähetetään työssäoppimisjaksoille.

Silvia Modigin mukaan olisi tärkeää, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuisivat myös työharjoittelussa. Juuri työelämässä aloittavat nuoret ovat heikoimmassa asemassa, koska eivät vielä tunne oikeuksiaan työelämässä. Siksi olisi erityisen tärkeää, että koulu tukisi heitä ja kantaisi vastuuta myös opiskeluun liittyvistä työharjoitteluista.

Lisätietoa

Paneelikeskustelun tallenne on katsottavissa osoitteessa mediastadi.fi

Keskiviikkona ja torstaina Stadin ammattiopiston tasa-arvoviikko jatkuu, kun Frida Ensemble esiintyy eri toimipisteissä. Ohjelman aikataulu löytyy Stadin ammattiopiston sivuilta.

Stadin ammattiopiston tasa-arvoviikko järjestettiin osana SEGLI tasa-arvon edistäminen ja segregaation lieventäminen koulutuksessa ja työelämässä -kehittämishanketta. Hankkeesta voit lukea lisää nettisivuilta kaikkienduuni.fi. Hankkeen toteuttajina ovat WoM Oy ja Koulutusavain Oy, ja hanke toimii yhteistyössä valittujen oppilaitosten kanssa. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta ja sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Kategoriat: WoMin uutiset | Kommentit pois päältä artikkelissa Stadin ammattiopiston paneelikeskustelu avasi tasa-arvoviikon

SEGLI-hankkeen nettisivut avattu kaikkienduuni.fi

SEGLI tasa-arvon edistäminen ja segregaation lieventäminen koulutuksessa ja työelämässä -kehittämishankkeen nettisivut on nyt avattu. Sivut löytyvät osoitteessa kaikkienduuni.fi

Projektipäällikkö Marja-Leena Haataja esittelemässä hankkeen uusia nettisivuja ja some-tunnusta #kaikkienduuni

SEGLI:n tarina

Nettisivuilta on luettavissa, kuinka hanke sai alkunsa ja mitä teemme: SEGLI:n tarina. Samalla voit tutustua hankkeen toteuttajiin: Sinikka Mustakallioon, Pia Bergiin ja Inkeri Tanhuaan (WoM Oy) sekä Marja-Leena Haatajaan ja Eija Leinoseen (KoulutusAvain).

Mitä on segregaatio?

Mistä tässä segregaatiossa oikeastaan on kyse? Voit ottaa siitä selvää lukemalla hankkeen tutkijan Inkeri Tanhuan uuden bloggauksen Mitä on segregaatio?

Keitä muita tässä on mukana?

Nettisivuilta löytyy lisää tietoa myös hankkeen toiminnasta oppilaitosten ja työllisyystoimijoiden kanssa. Sivuilla kerrotaan myös hankkeen asiantuntijaverkoston toiminnasta.

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta ja sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Kategoriat: SEGLI-hankkeen uutiset | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa SEGLI-hankkeen nettisivut avattu kaikkienduuni.fi

Tapaa valtuutetut Maikin salongissa 21.9.2017

Suomalaisen Naisliiton Helsingin yhdistys, BPW Helsinki (Helsingin Liike- ja virkanaisten yhdistys) ja WoM Oy kutsuvat Sinut Maikin Salonkiin 21.9.2017 klo 17. Tervetuloa!

Osoite: Suomalainen Naisliitto, Aurorankatu 17 A 11, Helsinki

Tapaa tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu

Minkälainen on ollut tasa-arvotyön 30-vuotinen historia ja miksi meillä on nyt tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu?

Illan keskustelun alustaa aikaisempi tasa-arvovaltuutettu Tuulikki Petäjäniemi puheenvuorollaan Tasa-arvolaki 30 vuotta.

Mikä on ollut lain merkitys ja miten tasa-arvotyö on edistynyt viimeisten 30 vuoden aikana.

Miksi meillä on tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu? Mitä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutetut tekevät? Mikä heille on tärkeää juuri nyt? Miten valtuutetut tekevät yhteistyötä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi?

Puheenvuoron työstään käyttävät tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara ja
yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä.

Tämän jälkeen jatkamme yhteistä keskustelua teeman ympärillä.

Salongin juontaa tasa-arvo-ja yhdenvertaisuuskonsultti Sinikka Mustakallio WoM Oy.

Ilmoittaudu Maikin salonkiin

Pyydämme tarjoilujen vuoksi osoitteeseen:
ilmoittautumiset@naisliittohelsinki.fi.

Kuka oli Maikki?

Maikki Friberg oli yksi niistä naisista, jotka perustivat Suomalaisen Naisliiton 4.6.1907 Korkeasaaren ravintolassa. He olivat tyytymättömiä ensimmäisten eduskuntavaalien tulokseen: vain 19 naista meni läpi. Maailman mittakaavassa tulos oli ainutlaatuinen, mutta nämä Naiset odottivat paljon enemmän. Ja vieläkin odotetaan!

Maikki Fribergin salongit olivat tunnettuja 1910–1920 -luvun Helsingissä. Niistä ideoitiin yhdessä toimintaa ja kuultiin ajankohtaisista asioista. Nyt Maikin Salongissa keskustellaan ajankohtaisista nais- ja tasa-arvoteemoista.

Kategoriat: Suomen tasa-arvouutiset, WoMin tapahtumat | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Tapaa valtuutetut Maikin salongissa 21.9.2017

Maikin salonki – palkkakeskustelu jatkuu 27.4.2017

Suomalaisen Naisliiton Helsingin yhdistys ja WoM Oy kutsuvat Sinut Maikin Salonkiin 27.4.2017 klo 17. Tervetuloa!

Osoite: Suomalainen Naisliitto, Aurorankatu 17 A 11, Helsinki

Keskustelu palkkatasa-arvosta jatkuu

Salongissa jatketaan tammikuussa avattua keskustelua samapalkkaisuudesta. Tilaisuuden avaa opetusneuvos Ritva Jakku-Sihvonen, joka avaa puheenvuorossaan ”Perinneperustainen prosentuaalinen korruptio” palkkaneuvottelujen prosessia.

Muut alustajat ovat Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas ja SAK:n lakimies Anu Tuija Lehto. He käyttävät puheenvuorot teemasta ”Kohti samapalkkaisuutta: viisi tärkeää pointtia”.

Alustusten jälkeen jatkamme yhteistä keskustelua teeman ympärillä.

Ilmoittaudu Maikin salonkiin

Pyydämme tarjoilujen vuoksi ilmoittautumisia 21.4. mennessä osoitteeseen:
ilmoittautumiset@naisliittohelsinki.fi.

Kuka oli Maikki?

Maikki Friberg oli yksi niistä naisista, jotka perustivat Suomalaisen Naisliiton 4.6.1907 Korkeasaaren ravintolassa. He olivat tyytymättömiä ensimmäisten eduskuntavaalien tulokseen: vain 19 naista meni läpi. Maailman mittakaavassa tulos oli ainutlaatuinen, mutta nämä Naiset odottivat paljon enemmän. Ja vieläkin odotetaan!

Maikki Fribergin salongit olivat tunnettuja 1910–1920 -luvun Helsingissä. Niistä ideoitiin yhdessä toimintaa ja kuultiin ajankohtaisista asioista. Nyt Maikin Salongissa keskustellaan ajankohtaisista nais- ja tasa-arvoteemoista.

Kategoriat: Suomen tasa-arvouutiset, WoMin tapahtumat | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Maikin salonki – palkkakeskustelu jatkuu 27.4.2017

Maikin Salonki palkkatasa-arvosta 26.1.2017

Suomalaisen Naisliiton Helsingin yhdistys, Eurooppanaiset ja WoM Oy kutsuvat Sinut Maikin Salonkiin 26.1.2017 klo 17. Tervetuloa!

Osoite: Suomalainen Naisliitto, Aurorankatu 17 A 11, Helsinki

Aiheena kaksi uutta väitöskirjaa palkkatasa-arvosta

Salongissa tuoreet tohtorit Paula Koskinen-Sandberg ja Milja Saari kertovat samapalkkaisuutta käsittelevistä väitöskirjoistaan. Paulan ja Miljan puheenvuorojen jälkeen sana on vapaa. Voimme miettiä, miten tästä eteenpäin, mihin on syytä tarttua ja miten sen tekisimme.

Paula Koskinen-Sandberg

Paula Koskinen Sandberg analysoi väitöskirjassaan The Politics of Gender Pay Equity- Policy Mechanisms, Institutionalised Undervaluation, and Non-Decision Making, sukupuolten palkkaerojen taustalla vaikuttavia historiallisia, kulttuurisia ja poliittisia tekijöitä. Lisäksi väitöskirjassa käsitellään samapalkkaisuuspolitiikan onnistumisia ja epäonnistumisia.
Lue enemmän Hanken press 11.10.2016: Doctoral Thesis: The power of labour organisations hinder the achievement of equal pay

Milja Saari

Milja Saaren väitöskirja Samapalkkaisuus – neuvoteltu oikeus: Naisten ja miesten palkkaeriarvoisuus poliittisena ja oikeudellisena kysymyksenä korporatistisessa Suomessa kysyy: Miksi sukupuolten palkkaeron pienentäminen on niin vaikeaa? Miksi velvoitteita tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoituksien laatimiseen laiminlyödään työpaikoilla?
Lue enemmän http://blogs.helsinki.fi/mmsaari/vaitoskirja/

Ilmoittaudu Maikin Salonkiin

Pyydämme tarjoilujen vuoksi ilmoittautumisia 23.1. mennessä osoitteeseen ilmoittautumiset@naisliittohelsinki.fi. Ilmoittakaa samalla mahdolliset ruoka-ainerajoitteenne.

Muuta

Muistathan, että Naisten Ääni verkkojulkaisussa kirjoitetaan Suomelle lahjaksi uutta historiaa. Anna sinäkin oma lahjasi! www.naistenaani.fi

Kategoriat: Suomen tasa-arvouutiset, WoMin tapahtumat | Kommentit pois päältä artikkelissa Maikin Salonki palkkatasa-arvosta 26.1.2017

SEGLI asiantuntijaverkosto kokoontui 14.12.2016

SEGLI tasa-arvon edistäminen ja segregaation lieventäminen koulutuksessa ja työelämässä -kehittämishankkeen asiantuntijaverkoston ensimmäinen tapaaminen pidettiin Helsingissä 14.12.2016.

Miksi asiantuntijaverkosto?

SEGLI asiantuntijaverkoston ensimmäisessä tapaamisessa oli aikaa yhteiseen keskusteluun

Asiantuntijaverkosto kokoaa yhteen koulutuksen ja työelämän asiantuntijoita. Verkoston tavoitteena on keskustella sukupuolenmukaisesta segregaatiosta ja mahdollisuuksista lieventää segregaatiota.

”Tarkoituksena on sekä syventää ymmärrystä segregaatiosta ilmiönä, että luoda yhteisiä näkemyksiä ja tahtotilaa toimia,” selvensi Sinikka Mustakallio verkoston ensimmäisessä tapaamisessa.

Mustakallio kuvasi verkoston merkitystä hankkeelle toteamalla, että ”asiantuntijaverkosto on yksi hankkeen toimijataho laajemman yhteiskunnallisen keskustelun aikaansaamiseksi”.

Segregaation lieventäminen

Asiantuntijaverkoston ensimmäisessä tapaamisessa pysähdyttiin pohtimaan segregaatiota ryhmissä kysymysten avulla. Nämä kysymykset olivat: Mistä alueelliset erot tyttöjen ja poikien luonnontieteiden pistemäärissä kertovat? Miksi segregaatiota ei tarvitsisi purkaa? Mikä estää segregaation lieventymistä? Mitä hyötyä segregaation lieventymisestä on?

Lisätietoa SEGLI-hankkeesta

WoM ja KoulutusAvain ovat käynnistäneet uuden kehittämishankkeen keväällä 2016. SEGLI-hankkeessa kehitetään uusia segregaation lieventämistä edistäviä toimintatapoja oppilaitoksissa sekä TE-toimistoissa.  n tavoitteena on segregaation lieventäminen ja tasa-arvon edistäminen, ja siinä tehdään yhteistyötä oppilaitosten ja TE-toimistojen kanssa.

Hankkeessa myös herätetään keskustelua segregaation haitoista ja sen lieventämisen hyödyistä ja keinoista opetusalan ja TE-hallinnon ammattilaisten piirissä sekä oppilaiden ja heidän vanhempien kesken.

Lataa hankkeen esite

Kategoriat: SEGLI-hankkeen uutiset | Avainsanoina , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa SEGLI asiantuntijaverkosto kokoontui 14.12.2016

Vastaukset SEGLI-hankkeen viestintäpalvelut tarjouspyyntöä koskeviin kysymyksiin

SEGLI-hankkeeseen haetaan viestintäpalvelujen toteuttajaa. Hankintailmoitus on luettavissa HILMA:ssa.

Vastaukset tarjouspyyntöä koskeviin kysymyksiin ovat luettavissa tästä.

Kategoriat: WoMin uutiset | Kommentit pois päältä artikkelissa Vastaukset SEGLI-hankkeen viestintäpalvelut tarjouspyyntöä koskeviin kysymyksiin

Kiitos tasa-arvoaamiaisen osallistujille

Tasa-arvoaamianen järjestettiin Suomalaisen Naisliiton tiloissa

Tasa-arvoaamianen järjestettiin Suomalaisen Naisliiton tiloissa

Tasa-arvoaamiainen pidettiin 27.9. Sen järjestivät yhteistyössä tasa-arvokoulutus- ja konsultointiyritys WoM Oy ja Suomalainen Naisliitto.

Kiitos kaikille osallistuneille!

Tasa-arvoaamiaisella keskusteltiin palkkatasa-arvosta filosofian tohtori Maritta Pohlsin johdolla. Maritta kertoi myös uudesta kirjastaan Viini, laulu ja taustajoukot. Hotelli- ja ravintolahenkilökunnan historia. Tilaisuus oli antoisan vuorovaikutteinen ja herätti hyvää keskustelua.

Osallistujat esittivät myös toiveen siitä, että tulisi jatkaa samantyyppisten tilaisuuksien järjestämistä. Tämä toive on huomioitu ilolla!

Suuret kiitokset tilaisuuden onnistumisesta kuuluvat myös Suomalaiselle Naisliitolle ja emäntä Tuulikki Suorsalle sekä Marjukka Heleniukselle.

Haluamme vielä muistuttaa, että tutustuisitte tilaisuudessa esiteltyyn Naisten Ääni sivustoon: www.naistenaani.fi ja www.facebook.com/naistenaani/.

Auringon täyttämää syksyä Teille toivottaen,

Maritta Pohls, Sinikka Mustakallio ja Pia Berg

Kategoriat: WoMin tapahtumat, WoMin uutiset | Kommentit pois päältä artikkelissa Kiitos tasa-arvoaamiaisen osallistujille