Tilaa koulutus ja ota haltuun yritysvastuu

WoM Oy ja Opinio Juris tarjoavat nyt koulutusta, josta saa ajankohtaisen tiedon sekä kansainvälisestä yritysvastuusta että Suomen lakien mukaisesta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelusta.

Ihmisoikeudet ja yritysvastuu

Koulutus antaa tiedon ihmisoikeuksiin liittyvän yritysvastuun kansainvälisistä ohjeistuksista ja erityisesti yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevista YK:n ohjaavista periaatteista.

YK:n vuonna 2011 hyväksymät yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet korostavat ihmisoikeuksien merkitystä osana yritysvastuuta. YK:N ohjaavista periaatteista on lyhyessä ajassa muodostunut ihmisoikeuksiin liittyvän yritysvastuun globaali standardi, joka tarjaoa erinomaisen välineen yritysvastuun konkretisoimiseksi.

Suomen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelu

Suomen kansallisia ihmisoikeuksia koskevaa yritysvastuuta ohjaavat keskeisesti vuoden 2015 alusta uudistuneet tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait.

Koulutus täsmentää kansainvälisten yritysvastuuohjeistusten ja kansainvälisen lainsäädännön suhdetta. Koulutuksesta saat myös toimintamallin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien tekemiseen.

Ota haltuun ajankohtainen yritysvastuu – tilaa koulutus

Koulutuksia voi nyt tilata. Pyydä tarjous yrityksenne tarpeisiin muokatusta koulutuskokonaisuudesta. Alla olevasta koulutusesitteestä löytyy aamupäivälle aikataulutettu esimerkki koulutuksesta.

Koulutus on tarkoitettu yritysvastuun jalkauttamisesta vastaaville henkilöille, erityisesti henkilöstöjohdolle ja esimiehille, jotka tarvitsevat tietoa yritysvastuun ajankohtaisista kysymyksistä.

Lisää tietoa koulutuksesta

Lataa esite: Ihmisoikeudet ja tasavertaisuus yritystoiminnassa -koulutusesite

Ota yhteyttä:
Sinikka Mustakallio (WoM Oy), sinikka.mustakallio@wom.fi, 040 553 8878
Merja Pentikäinen (Opinio Juris), merja.pentikainen@opiniojuris.fi, 040 566 6695

Kategoriat: WoMin tapahtumat | Avainsanoina , , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Tilaa koulutus ja ota haltuun yritysvastuu

Kuntien tasa-arvotyön tila herätti keskustelua 9.9.2015 – KATSO VIDEO

Video kuntien tasa-arvotyöstä

WoM Oy ja Naisjärjestöjen Keskusliitto järjestivät 9.9.2015 yhteistyössä keskustelutilaisuuden kuntien tasa-arvotyöstä. Katso tallenne tästä:

Keskustelutilaisuus kuntien tasa-arvotyöstä keräsi yhteen monia kuulijoita

Keskustelutilaisuus kuntien tasa-arvotyöstä keräsi yhteen monia kuulijoita

Vantaan kaupungin suunnittelija YTM Meija Tuominen kertoi kuulijoille kuntien tasa-arvotyötä käsittelevästä gradututkimuksestaan ”Akanvirrasta valtavirtaan – sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kolmessa suomalaisessa kaupungissa”. Gradussa Tuominen keskittyy kolmeen kuntaan, jotka osallistuivat samaan tasa-arvohankkeeseen. Lisäksi gradussa analysoidaan Suomen kunnissa tehtyä toiminnallista tasa-arvotyötä laajemminkin.

Sinikka Mustakallio kertoi tasa-arvohankkeesta, jota käsitellään Tuomisen gradututkimuksessa

Sinikka Mustakallio kertoi tasa-arvohankkeesta, jota käsitellään Tuomisen gradututkimuksessa

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero kommentoi tilaisuudessa ajankohtaisia kuntien tasa-arvoon liittyviä asioita.

Tilaisuuden avasivat Sinikka Mustakallio WoM Oy:stä ja Terhi Heinilä Naisjärjestöjen keskusliitosta.

Lataa myös diaesitykset

Meija Tuominen: Keskustelutilaisuus kuntien tasa-arvoytöstä
Sirpa Paatero: Kuntien tasa-arvotyön kehittäminen

Lisätietoa

Meija Tuomisen Pro gradu –tutkielma (Tampereen yliopisto)

WoMin aiempi referaatti liittyen Tuomisen tutkielmaan

 

Kategoriat: WoMin uutiset | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Kuntien tasa-arvotyön tila herätti keskustelua 9.9.2015 – KATSO VIDEO

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ministeriössä – keskustelutilaisuus tutkimuksesta 10.11.2015

Tule keskustelemaan 10.11.2015

Inkeri Tanhua kuvaa gradussaan ministeriöiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä

Inkeri Tanhua kuvaa gradussaan ministeriöiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä

WoM Oy järjestää keskustelutilaisuuden ministeriöiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöstä 10.11.2015 klo 16 alkaen osoitteessa Fredrikinkatu 39 C 22. Tilaisuudessa Inkeri Tanhua kertoo tutkielmastaan ja sen jälkeen on varattu aikaa avoimeen keskusteluun.

Ilmoittaudu tilaisuuteen tästä.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ministeriössä etenee neuvotellen

Inkeri Tanhuan laatima gradututkielma kuvaa Suomen ministeriöissä tehtyä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä. Tanhua on haastatellut tutkielmaan tasa-arvotyötä tekeviä viranomaisia ministeriössä.

”Tarkoituksenani on kertoa tasa-arvotyön maailmasta, eli siitä minkätyyppistä työtä ministeriössä tehdään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi,” Tanhua kertoo.

Gradututkielman mukaan tasa-arvotyötä tekevien viranomaisten työ sisältää monenlaisia neuvottelun strategioita. Osa haastatelluista kuvaa työtä lobbaamiseksikin. Tasa-arvotyössä tärkeää on myös tutkimustieto ja tilastotieto, jota käytetään tukena ja perusteluna.

Miten tasa-arvotyön sisältö määräytyy?

Tutkielman pääkysymys on, mitkä asiat vaikuttavat tasa-arvotyön sisältöön.

”Ministeriöiden tasa-arvotyön maailma on minulle ennestään tuttu siksi, että olen työssäni WoMissa konsultoinut monia ministeriöitä. Gradun avulla halusin syventyä aiheeseen tarkemmin. Halusin tietää, miksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä tehdään tai ei tehdä ministeriöissä jollain tavalla,” Tanhua kuvaa syytä aihevalintaansa ja jatkaa:

”Kansalaisena on vaikea hahmottaa, tehdäänkö tasa-arvotyötä valtionhallinnossa paljon ja hienosti, vai loppuuko työ muutamien poliitikkojen lausumiin ja asiakirjojen laatimiseen. Gradunssani pyrin kuvaamaan näiden ääripäiden välimaastoon jäävä todellisuutta.”

Sekä yhdenvertaisuus että tasa-arvo

Tutkielma käsittelee sekä sukupuolten tasa-arvoa että yhdenvertaisuutta. Molempiin viitataan termillä ”equality work” eli tasa-arvotyö.

”On mielestäni hyvä keskustella sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä samassa gradussa. Käytännön työn tasolla löytyy sekä yhtäläisyyksiä että eroja siinä, miten edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja miten edistetään yhdenvertaisuutta. Halusin tuoda esille molempia,” Tanhua perustelee.

Lataa tutkielma Linköpingin yliopiston sivuilta

Pro gradu -tutkielma on kirjoitettu englanniksi, ja sen voi ladata Linköpingin yliopiston sivuilta:
http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:liu:diva-121200

Kategoriat: WoMin tapahtumat | Avainsanoina , , , , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ministeriössä – keskustelutilaisuus tutkimuksesta 10.11.2015

Sinikka Mustakallio puhuu työväenopiston luentosarjassa naisten poliittisten oikeuksien historiasta 25.1.2016

Työväenopiston luentosarja "Nainen ja Valta" käsittelee naisten poliittisia oikeuksia

Työväenopiston luentosarja ”Nainen ja Valta” käsittelee naisten poliittisia oikeuksia

Helsingin työväenopisto järjestää keväällä 2016 yleisluentosarjan ”Nainen ja valta”. Luentosarjassa käsitellään Suomen vuoden 1906 eduskuntauudistusta ja naisten poliittisten oikeuksien kehittymistä. Luennoijina nähdään muun muassa WoM Oy:n Sinikka Mustakallio ja presidentti Tarja Halonen.

Vuoden 1906 eduskuntauudistus

Suomeen saatiin vuonna 1906 demokraattinen kansanedustuslaitos. Uudistus oli aikanaan hyvin radikaali. Suomen naiset saivat äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa ja kolmantena maailmassa. Lisäksi naiset saivat myös asettua ehdokkaiksi.

Yleinen ja yhteinen äänioikeus laajensi äänioikeutettujen määrää myös miesten keskuudessa keski- ja alemmissa väestöryhmissä. Ennen uudistusta vain kahdeksalla prosentilla suomalaisista (eli n. 16 % suomalaisista miehistä) oli äänioikeus Venäjän keisarikuntaan kuuluvassa Suomen suuriruhtinaskunnassa.

Eduskuntauudistuksen ”suurin hyöty koitui kuitenkin naisten osaksi, jotka valtiokansalaisina vapautuivat samanaikaisesti sääty-, varallisuus- ja sukupuolirajoitteista,” kirjoittaa Irma Sulkunen.

Sinikka Mustakallion luento naisten poliittisista oikeuksista

Sinikka Mustakallio WoM Oy:stä puhuu 25.1. siitä, miten naiset saivat poliittiset oikeudet Suomessa vuonna 1906. ”On hyvä hetki muistaa historiamme kulkua nyt kun eduskuntauudistuksesta on kulunut 110 vuotta,” toteaa Mustakallio.

Tarja Halonen puhuu viimeisellä luentokerralla

Luentosarja huipentuu 15.2. presidentti Tarja Halosen puuhenvuoroon otsikolla ”Naiset vallan kahvassa – kokemus puhuu”. Tarja Halonen on urallaan murtanut monia lasikattoja ollen ensimmäinen tehtävään valittu nainen presidenttinä (2000 – 2012) ja ulkoministerinä (1995 – 2000).

”Nainen ja valta” -luentosarjan ohjelma

Luennot pidetään maanantaisin 18.1. – 15.2. Helsingin työväenopiston opistotalolla (Helsinginkatu 26), Viipurinsalissa. Helsingin työväenopiston yleisluennot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, ilmoittautumista ei tarvita. Voit kuunnella yksittäisen luennon tai osallistua koko luentosarjaan oman kiinnostuksesi mukaan.

Luentosarjan avaa apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

18.1. Suomi ennen demokratiaa – minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?
Historian dosentti Marja Jalava, Helsingin yliopisto

25.1. Nainen ja ääni – miten naiset saivat poliittiset oikeudet 1906?
Tasa-arvokonsultti Sinikka Mustakallio, WoM Oy

1.2. Miina Sillanpään merkitys naisten aseman parantamisessa
FT Irma Sulkunen
Kommenttipuheenvuoro toiminnanjohtaja Mikko Majander, Kalevi Sorsan säätiö

8.2. Nainen/Mies/Muu – Tasa-arvo ja sukupuolen moninaisuus
Suunnittelija Aaro Horsma, Heseta ry.
Kommenttipuheenvuoro tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen

15.2. Naiset vallan kahvassa – kokemus puhuu
Presidentti Tarja Halonen
Kommenttipuheenvuoro apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen

Lisätietoa

Nainen ja Valta -luentosarjan ohjelma pdf-muocossa
Helsingin työväenopisto
Helsingin työväenopiston opinto-ohjelma 2016
Artikkeli ”Suomen naisten äänioikeus kansainvälisessä vertailussa” (Irma Sulkunen)
Artikkeli ”Suurlakko ja naisten äänioikeus” (Irma Sulkunen)

Kategoriat: Suomen tasa-arvouutiset, WoMin tapahtumat | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Sinikka Mustakallio puhuu työväenopiston luentosarjassa naisten poliittisten oikeuksien historiasta 25.1.2016

Sukupuolen moninaisuus ja tasa-arvolaki -esitteet julkaistu

Tasa-arvolaki ja sukupuolen moninaisuus

Esitteet voi ladata netistä ja niitä voi tilata sosiaali- ja terveysministeriöstä. Kuvassa viranomaisesitteen kansi.

Vuoden alussa voimaan tullut tasa-arvolain uudistus laajensi sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot koskemaan myös syrjintää sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 18.5.2015 tasa-arvolain uudistukseen liittyen neljä eri kohderyhmille suunnattua esitettä. Esitteet kertovat käytännönläheisesti, miten sukupuolen moninaisuus otetaan huomioon etenkin oppilaitoksissa, työpaikoilla ja viranomaisten toiminnassa. Lisäksi julkaistiin laajempi tietopaketti nettijulkaisuna.

Esitteiden pohjana olevan materiaalin sekä tietopaketin ovat ministeriön tilauksesta tuottaneet yhteistyössä WoM Oy, Seta ja Ihmisoikeusliitto.

Käytännön apua tasa-arvolain uudistuksen toteuttamiseen

Mitä tasa-arvolain uudistus tarkoittaa käytännössä esimerkiksi oppilaitoksissa, työpaikoilla ja viranomaistoiminnassa? Esitteiden ja tietopaketin on tarkoitus vastata ennen kaikkea tähän kysymykseen ja tarjota apua tasa-arvolain uudistuksen käytännön toteutukseen.

Materiaali tarjoaakin kehittämisehdotuksia työpaikoille, oppilaitoksille ja viranomaisille.

Tietopaketti havainnollistaa esimerkein myös sitä, mitä syrjintä sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella voi olla. Syrjintätilanteissa toimimista ja syrjinnän ennaltaehkäisyä kuvataan tietopaketissa ja kansalaisesitteessä syrjityksi tulleen kannalta.

Kehittämisehdotuksia kerättiin kyselyllä

Kehittämisideoita kerättiin nettikyselyn avulla. Yhteensä 55 henkilöä vastasi muun muassa Setan ja Transtukipisteen Facebook-sivuilla jaetun avoimen kyselylinkin kautta kyselyyn. Erityisesti nuoret vastasivat kyselyyn. Avoimen linkin lisäksi kyselyä lähetettiin valikoiden muutamille oppilaitoksille, viranomaisille ja työmarkkinajärjestöjen edustajille.

Tietopaketti: sukupuolen moniaisuus ja tasa-arvolaki

Esitteiden lisäksi julkaistiin laajempi tietopaketti, jonka ovat laatineet Inkeri Tanhua, Sinikka Mustakallio, Marita Karvinen, Maarit Huuska ja Milla Aaltonen.

Esitteiden ja tietopaketin tekijät kiittävät kaikkia kyselyyn vastanneita, sekä esitteitä ja tietopakettia eri vaiheissa kommentoineita henkilöitä. Käytännön kehittämisideoiden kerääminen antoi hyvän pohjan tasa-arvotyöhön sukupuolivähemmistöjen kannalta.

Samalla myös kysely toi esille paljon kehittämistarpeita niin oppilaitoksissa, työpaikoilla kuin viranomaistoiminnassakin. Kyselyn vastaukset ovat laajemmin näkyvissä tietopaketissa.

Sukupuolen moninaisuus osana tasa-arvotyötä

Sukupuolen moninaisuus tarkoittaa, että jokaisen ihmisen sukupuoli on omanlaisensa yhdistelmä sukupuolen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Sukupuolen moninaisuus siis koskee meitä kaikkia.

Tasa-arvotyössä sukupuolen moninaisuus tarkoittaa sitä, että lähtökohtana oleva käsitys sukupuolesta on moninainen.

Sukupuolen moninaisuuden huomioon ottaminen tarkoittaa myös sitä, että tasa-arvoa edistetään kaikkien sukupuolten kannalta. Tasa-arvoa tulee siis edistää niin naisten ja miesten kuin muidenkin sukupuolten kannalta, ja sekä trans- että cis-sukupuolisten kannalta.

Tasa-arvolain uudistuksen myötä tasa-arvotyössä on kiinnitettävä jatkossa systemaattisemmin huomioita tasa-arvoon etenkin sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta.

Sukupuolivähemistöt ja -enemmistöt

Esitteissä muistutetaan, että ihmiset voivat käyttää monia eri nimityksiä kertoessaan omasta sukupuoli-identiteetistään. Sukupuolivähemmistöt- ja enemmistöt voidaan määritellä esimerkiksi seuraavasti.

Sukupuolivähemmistöillä tarkoitetaan ainakin transsukupuolisia, transvestiittejä, muunsukupuolisia ja intersukupuolisia henkilöitä.

Transsukupuolisuus määritellään usein niin, että ihmisen kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa hänelle syntymässä määriteltyä sukupuolta. Esimerkiksi henkilö, joka on syntymässä määritelty naiseksi, kokee itsensä mieheksi tai toisinpäin.

Muunsukupuolisuudella kuvataan esimerkiksi kokemuksia monisukupuolisuudesta, sukupuolettomuudesta, ja kokemuksista mieheyden ja naiseuden rajalla, välillä tai ulkopuolella olemisesta. Transvestiiteiksi itseään saattavat kutsua henkilöt, jotka voivat eläytyä eri sukupuoliin ajoittain, esimerkiksi pukeutumisen avulla.

Intersukupuolisuudella viitataan useimmiten siihen, että henkilön fyysiset sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät synnynnäisesti ole yksiselitteisesti naisen tai miehen.

Sukupuolienemmistöiksi kutsutaan toisinaan niitä naisia ja miehiä, joiden sukupuolen ilmaisu, sukupuoli-identiteetti ja fyysiset sukupuolta määrittävät ominaisuudet ovat pääosin heille syntymässä määritellyn sukupuolen mukaisia. Sukupuolienemmistöistä käytetään myös nimitystä cis-sukupuoliset tai cis-ihmiset.

Mistä termit cis ja trans tulevat?

Termit cis ja trans ovat latinaa. Trans viittaa ylittämiseen ja toiselle puolelle liikkumiseen. Cis viittaa tällä puolella pysymiseen. Osa transsukupuolisista kuvaakin sukupuolenkorjausprosessia liikkeenä sukupuolesta toiseen, omaa kokemusta vastaavaan sukupuoleen.

Toisaalta sekä trans- että cis-ihmisten kokemukset ja käsitykset sukupuolesta vaihtelevat, eikä niitäkään aina voi kuvata käyttäen kaksijakoista käsitystä sukupuolesta ja sukupuolen samalla puolella pysymisestä tai toiselle puolelle liikkumisesta.

Trans- ja cis-ihmiset kokevat itsensä useimmiten naisiksi tai miehiksi. Jotkut transsukupuoliset toisaalta saattavat haluta lisätä sukupuolen kokemukseensa trans-etuliitteen ja määrittelevät itsensä transmiehiksi tai transnaisiksi. Myös cis-sukupuoliset saattavat toisinaan käyttää etuliitettä.

Esitteet neljälle eri kohderyhmälle ladattavissa

Esitteitä on tehty neljä eri versiota eri kohderyhmille: oppilaitoksille, työpaikoille, viranomaisille, sekä kansalaisille. Esitteet ovat ladattavissa sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta:

Painettuja esitteitä voi tiedustella sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Painettuja esitteitä on jaossa myös Helsinki Pride:n joissakin tapahtumissa, sekä puistojuhlassa lauantaina 27.6. ministeriöiden yhteisellä standilla.

Ruotsiksi esitteet julkaistaan syksyllä. Kansalaisesite julkaistaan myös englanniksi.

Laajempi tietopaketti sukupuolen moninaisuuden huomioimisesta

Esitteiden lisäksi julkaistiin nettijulkaisuna laajempi tietopaketti sukupuolen moninaisuuden huomioimisesta oppilaitoksille, työpaikoille ja viranomaisille.

Tietopaketti esittelee kehittämisehdotuksia työpaikoille, oppilaitoksille ja viranomaisille, sekä kuvaa syrjintätilanteissa toimimista ja syrjinnän ennaltaehkäisyä syrjityksi tulleen kannalta. Tietopaketti myös kertoo tasa-arvolaista ja tasa-arvolain uudistuksesta, sekä havainnollistaa esimerkein sitä, mitä syrjintä sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella voi olla.

Lisäksi tietopaketti sisältää muuta syventävää materiaalia, kuten tarinoita sekä kysymyksiä ja vastauksia -osion. Tietopaketti on tarkoitettu hyödynnettäväksi esimerkiksi koulutusten suunnittelussa, kehittämistyössä tai itseopiskelussa.

Tietopaketti on julkaistu sosiaali- ja terveysministeirön julkaisusarjassa, ja ladattavissa sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta:

Kategoriat: Suomen tasa-arvouutiset, WoMin julkaisut | Avainsanoina , , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Sukupuolen moninaisuus ja tasa-arvolaki -esitteet julkaistu

Kuntien tasa-arvotyö – keskustelutilaisuus 9.9.2015

Kutsu_banneri

TULE MUKAAN kuulemaan Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paateroa ja Vantaan kaupungin suunnittelija Meija Tuomista kuntien tasa-arvotyöstä!

WoM Oy ja Naisjärjestöjen Keskusliitto järjestävät yhteistyössä keskustelutilaisuuden.

Tilaisuudessa YTM Meija Tuominen kertoo tutkimuksestaan ”Akanvirrasta valtavirtaan – sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kolmessa suomalaisessa kaupungissa”. Tutkimus kertoo kolmesta kunnasta, mutta antaa samalla kokonaiskuvan Suomen kunnissa tehdystä toiminnallisesta tasa-arvotyöstä. Meija Tuominen on Vantaan kaupungin toiminnallisesta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöstä vastaava suunnittelija ja tuore sukupuolentutkimuksen maisteri Tampereen yliopistosta.

Meija Tuomisen tutkielma kuvaa tasa-arvotyötä Suomen kunnissa

Meija Tuomisen tutkielma kuvaa tasa-arvotyötä Suomen kunnissa

  • Mitä tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki vaativat kunnilta?
  • Miten kunnat vastaavat tasa-arvolain kutsuun edistää sukupuolten tasa-arvo kaikessa toiminnassaan?
  • Mitä on kunnallinen sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen – vai onko sellaista olemassakaan Suomessa?
  • Mitä tarkoittaa sukupuolisokeus?
  • Miten kunnan toiminnallista tasa-arvotyötä voidaan saada aikaan ja vahvistaa?

Pohdimme näitä kysymyksiä yhdessä Meija Tuomisen alustuksen pohjalta.

Keskustelutilaisuuteen mahtuu 35 henkilöä. Lämpimästi tervetuloa!

Ilmoittaudu keskustelutilaisuuteen tästä.

Lisätietoa

Meija Tuomisen Pro gradu –tutkielma (Tampereen yliopisto)

WoMin aiempi uutinen liittyen Tuomisen tutkielmaan

Naisjärjestöjen keskusliiton uutiskirje 2015, joka kertoo myös muista liiton järjestämistä tapahtumista

Tutustu myös WoMin kunnille ja valtion organisaatioille tarjoamiin palveluihin WoMin palvelukuvauksesta Julkisen sektorin toiminnallinen tasa-arvo

Kategoriat: WoMin tapahtumat | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Kuntien tasa-arvotyö – keskustelutilaisuus 9.9.2015

Tasa-arvolaki uudistui – STM esittelee

Tasa-arvolaki uudistui vuoden 2015 alusta. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi uuden esitteen tasa-arvolaista. Esite on ladattavissa tästä: Tasa-arvolaki 2015.

Johanna Hautakorpi esittelee tasa-arvolaki 2015 esitettä

Johanna Hautakorpi esittelee tasa-arvolaki 2015 esitettä – tallenne katsottavissa

Tasa-arvolaki 2015 esite kertoo laista kattavasti

Tasa-arvolaki on ollut voimassa vuodesta 1987. Edellinen ministeriön tasa-arvolakia käsittelvä esite on vuodelta 2005. Tämä esite kertookin kattavasti kaikki tasa-arvolakiin vuoden 2005 jälkeen tulleet muutokset, sekä tasa-arvolaista ja sen toteuttamisesta kokonaisuutena.

Esite on jaettu kahteen pääosioon. Ensimmäisessä esitellään tasa-arvon edistämisen velvoitteita eri kohderyhmien näkökulmasta. Tasa-arvolaki sisältää velvoitteita tasa-arvon edistämiseen muun muassa viranomaisille, oppilaitoksille ja työpaikoille.

Toisessa osassa kuvataan tasa-arvolain kieltämää syrjintää. Esite kuvaa sekä yleiset syrjinnän kiellot, että erityiskiellot. Esimerkiksi välitöntä sukupuoleen perustuvaa syrjintää on naisten ja miesten asettaminen eri asemaan sukupuolen perusteella, eri asemaan asettaminen raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä sekä eri asemaan asettaminen sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella.

Lopuksi esite käsittelee tasa-arvolain valvontaa. Tasa-arvovaltuutettu sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta valvovat tasa-arvolain noudattamista.

Tulossa materiaalia sukupuolen moninaisuudesta

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee myös tietopaketin ja esitteet sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuojasta ja tasa-arvon edistämisestä. WoM Oy on ollut tuottamassa näitä materiaaleja yhteistyössä Setan ja Ihmisoikeusliiton kanssa.

Esitteet ja tietopaketti sukupuolen moninaisuuden huomioimisesta on julkaistu 18.5. ja ne ovat ladattavissa sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisut vuonna 2015. Lue myös Womin uutinen julkaisuun liittyen.

Koulutuskierros lakimuutoksista

Vuoden alusta uudistuivat sekä yhdenvertaisuuslaki että tasa-arvolaki. Oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö järjestivät keväällä näitä lakimuutoksia käsittelevän koulutuksen yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Koulutus oli suunnattu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita hoitaville.

Koulutuskierroksen materiaalit  ovat saatavilla verkossa: Mahdollisuus vai taakka? Kiertue 2015.

Lisäksi Helsingissä pidetty tilaisuus on nähtävissä kokonaisuudessaan verkossa: Mahdollisuus vai taakka? – Koulutus työelämää koskevista yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain muutoksista 5.5.2015 Helsingissä.

Koulutustilaisuudessa Johanna Hautakorpi sosiaali- ja terveysministeriöstä esittelee tasa-arvolaki 2015 esitettä. Hän kertoo myös tarkemmin tasa-arvolain syrjintäkielloista työelämässä. Outi Viitamaa-Tervonen puolestaan kertoo tasa-arvon edistämisestä ja palkkakartoituksesta. Myös nämä molemmat puheenvuorot ovat katsottavissa verkossa.

Kategoriat: Suomen tasa-arvouutiset | Avainsanoina , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Tasa-arvolaki uudistui – STM esittelee

Womin julkaisu: Selvitys viranomaisten toiminnallisesta tasa-arvosuunnittelusta

Toiminnallinen tasa-arvo julkisella sektorilla - viranomaisten mielipiteitä

Selvitys toiminnallisesta tasa-arvosta on julkaistu nettijulkaisuna

WoM Oy toteutti viime syksynä sosiaali- ja terveysministeriön tilauksesta selvityksen, joka käsittelee sukupuolten tasa-arvon edistämistä viranomaisten toiminnoissa ja palveluissa. Keskeisenä tehtävänä oli selvittää, tulisiko viranomaisille säätää tasa-arvolaissa velvoite laatia toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma.

Nettijulkaisu luettavissa

Selvitys viranomaisten toiminnallisesta tasa-arvosuunnittelusta julkaistiin 22.4.2015 ja se on luettavissa sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla:

http://stm.fi/julkaisu?pubid=10024/125928

Viranomaisten näkemykset suunnitelmavelvoitteesta hajautuvat

Selvitystä varten kerättiin tietoa ja näkemyksiä viranomaisten tasa-arvosuunnittelusta kyselyn ja haastattelujen avulla sekä analysoimalla nykyisten toiminnallisten tasa-arvosuunnitelmien sisältöjä. Keskeisenä tehtävänä oli selvittää, tulisiko viranomaisille säätää tasa-arvolaissa velvoite laatia toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma. Tällä hetkellä velvoitetta toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman tekoon ei ole, mutta tasa-arvolaki velvoittaa viranomaisia edistämään tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti kaikessa toiminnassaan.

Viranomaisten näkemykset siitä, tulisiko tasa-arvolakiin lisätä velvoite toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman teosta, jakaantuvat. Haastatelluista 32 prosenttia kannattaa suunnitelmavelvoitetta selvästi ja 15 prosenttia vastustaa sitä selvästi. Suunnitelmavelvoitteen lisäksi tai sijaan haastateltavat toivovat muuta tukea ja resursseja tasa-arvosuunnitteluun. Viranomaiset myös kokevat, että sukupuolten tasa-arvoa ja muuta yhdenvertaisuutta tulisi käsitellä yhdessä.

Kokemukset toiminnallisesta tasa-arvosuunnittelusta ja verkostoista ovat hyviä

Selvityksen mukaan ne viranomaiset, joilla on toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma, edistävät tasa-arvoa eniten ja monipuolisimmin. Toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman teko on usein ollut osallistava prosessi, jossa on hyödynnetty työryhmiä ja verkostoja.

Tasa-arvonäkemystä tarvitaan lisää

Nykyisissä toiminnallisissa tasa-arvosuunnitelmissa on myös parannettavaa. Erityisesti suunnitelmien pitäisi tuoda paremmin esille tasa-arvonäkemys eli kuvata, mitä tasa-arvo tarkoittaa viranomaisen eri toiminnoissa. Tasa-arvonäkemyksen hahmottamista voitaisiin tukea hallituksen tasa-arvo-ohjelman avulla, organisaatiokohtaisesti, sekä tuottamalla lisää tietoa tasa-arvosta viranomaisten eri toimialueisiin liittyen.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitteiden tulee olla selkeitä

Selvityksen perusteella suunnitelmavelvoitteen säätäminen selkeyttäisi tasa-arvolain säännöksiä tasa-arvon edistämisestä ja voisi olla yksi keino edistää viranomaisten toiminnallista tasa-arvotyötä. Suunnitelmavelvoitteen säätämisestä päätettäessä tulee huomioida myös viranomaisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevien edistämisvelvoitteiden ja valvontajärjestelmän yhdenmukaisuus. Velvoitteen lisäksi tulee kiinnittää huomiota muuhun tukeen ja resursointiin, tasa-arvoverkostojen toimivuuteen sekä tasa-arvonäkemyksen hahmottamiseen.

Womin aiempia uutisia liittyen aiheeseen

Uutinen kuntien toiminnallista tasa-arvotyötä käsittelevästä Meija Tuomisen tekemästä tutkielmasta

Uutinen Suomen tasa-arvopolitiikkaa käsittelevästä seminaarista keväällä 2015

Uutinen Anna Elomäen tekemästä STM:n selvityksestä, joka käsittelee sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista valtionhallinnossa

Kategoriat: Suomen tasa-arvouutiset, WoMin julkaisut | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Womin julkaisu: Selvitys viranomaisten toiminnallisesta tasa-arvosuunnittelusta

Tasa-arvotietoa uudistuneesta Minnasta

Tasa-arvotietoa saatavilla: Reetta Siukola ja Minna Kelhä esittelevät uudistunutta tasa-arvotiedonkeskus Minnaa

Reetta Siukola ja Minna Kelhä esittelivät uudistunutta tasa-arvotiedonkeskus Minnaa

Tasa-arvotiedon keskus Minna on valtakunnallinen tietopalvelu, josta löytyy laajasti tietoa sukupuolten tasa-arvosta. Nyt Minnan nettisivut ovat uudistuneet. Ne tarjoavat tasa-arvotietoa eri kohderyhmille, kuten oppilaitoksille, työpaikoille, kunnille ja valtionhallinnolle. Uudistuneisiin sivuihin kannattaa tutustua heti! Niiden sisällöstä myös toivotaan palautetta.

Tasa-arvotietoa eri kohderyhmille

Minna kokoaa tasa-arvoon liittyvää tietoa, tutkimuksia ja uutisia käytettävään muotoon. Koulutus-osio tarjoaa tietoa koulutuksen, kasvatuksen ja tieteen tasa-arvosta, sekä esimerkiksi oppilaitosten tasa-arvosuunnittelusta. Työ-osio puolestaan kokoaa yhteen tutkimusta työelämän tasa-arvosta, sekä tietoa työpaikkojen henkilöstöpoliittisesta tasa-arvosuunnittelusta.

Tasa-arvon edistäminen -osiossa kerrotaan tasa-arvolainsäädännöstä, sekä tasa-arvon edistämisen keinoista. Tasa-arvon edistäminen kattaa niin henkilöstöpoliittisen kuin toiminnallisenkin tasa-arvon edistämisen. Sieltä löytyy siis myös tietoa julkisen sektorin toiminnalliseen tasa-arvosuunnitteluun ja valtavirtaistamiseen.

Päätöksenteko-osiossa kerrotaan sukupuolten tasa-arvosta politiikan eri tasoilla, niin eduskunnassa, kunnissa kuin EU:ssakin. Minnasta löytyy muun muassa tietoa eduskuntavaaleihin liittyen.

Hyvinvointi-osiossa käsitellään paitsi terveyttä ja hyvinvointia, myös muita yksityiselämään liittyviä aiheita. Hyvinvoinnin alla puhutaan työn ja perheen yhteensovittamisesta. Myös tieto sukupuolittuneesta väkivallasta on tässä osiossa.

Mitä sinä tarvitset Minnasta?

Uudistetusta Minnasta toivotaan myös palautetta. Mitä tasa-arvotietoa sinä etsit Minnasta? Miten hyvin se löytyy? Mitä lisää vielä tarvittaisiin? Minnalle kannattaa nyt antaa palautetta.

Minna seuraa mediaa

Minnassa tehdään päivittäin mediaseurantaa. Minnan sivuilta kannattaakin tarkistaa uusimmat tasa-arvoon liittyvät uutiset.

Medialinkkien lisäksi Minnasta löytyy myös tapahtumakalenteri, johon on koottu tasa-arvoon liittyviä tapahtumia.

Minnan uudet sivut ovat osa THL:n sivuja

Tasa-arvotiedon keskus Minna toimii osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta. Uudistuksessa myös Minnan sivut siirtyivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivujen yhteyteen ja löytyvät nyt osoitteesta https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/ Myös aiempi osoite www.minna.fi uudelleen ohjaa kävijän Minnaan.

Tasa-arvotiedon keskus on nimetty Minna Canthin mukaan

Tasa-arvotiedon keskus on saanut nimensä Minna Canthin mukaan. Myös Minnan uudet nettisivut avattin Minna Canthin päivänä 19.3.2015.

Minna Canthin nimen käyttö tuo esille suomalaisen feminismin historiaa. Minna Canth oli tärkeä tasa-arvovaikuttaja ja kirjailija Suomessa 1800-luvun loppupuolella. Hän on myös ainoa suomalaisnainen, jolla on oma liputuspäivä.

Siirry jo Minnaan!

Siirry Minnan sivuille: https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/

 

Kategoriat: Suomen tasa-arvouutiset | Kommentit pois päältä artikkelissa Tasa-arvotietoa uudistuneesta Minnasta

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kunnissa – uusi tutkimus

Meija Tuominen sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kunnissa

Meija Tuomisen tutkielma kuvaa tasa-arvotyötä Suomen kunnissa

Hiljattain julkaistiin pro gradu -tutkielma ”Akanvirrasta valtavirtaan – sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kolmessa suomalaisessa kaupungissa”. Meija Tuomisen kirjoittama tutkielma kertoo kolmen kunnan työstä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi. Lukija saa samalla terävän kuvan Suomen kunnissa tehdyn tasa-arvotyön kokonaisuudesta.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kunnissa on vasta alussa

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen velvoitteet perustuvat etenkin tasa-arvolakiin. Tasa-arvolaki velvoittaa viranomaisia sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen (4 §), eli siihen, että viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Myös hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa 2012-2015 on kuntia koskevia kirjauksia.

Tuomisen mukaan tähän mennessä kuitenkin vain noin kymmenessä suomalaisessa kunnassa on ryhdytty toimenpiteisiin sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi palveluihin. Enemmän on keskitytty henkilöstöpoliittiseen tasa-arvoon. Lisäksi Tuominen kyseenalaistaa sen, voidaanko edes niissä kunnissa, joissa on tehty jotakin toiminnallista tasa-arvotyötä, kutsua tätä tehtyä tasa-arvotyötä valtavirtaistamiseksi. Gradussa seurataan kolmen samaan tasa-arvohankkeeseen osallistuneen kunnan tilannetta.

Tuomisen mukaan tällä hetkellä ollaan ennemminkin sillä asteella, että muutamissa kunnissa on otettu askelia, joiden avulla on luotu sukupuolitietoisuutta ja edellytyksiä valtavirtaistamiselle. Gradun loppupuolelta (s. 77) löytyy taulukko, jonka avulla kunta voi arvioida oman valtavirtaistamisensa astetta.

Mitä kuului kolmelle kunnalle tasa-arvohankkeen jälkeen?

Tutkielmaan valitut kunnat ovat  Euroopan sosiaalirahaston Valtavirtaistaminen käytäntöön nimiseen tasa-arvohankkeeseen osallistuneet Laitila, Oulu ja Vantaa. Hankkeen toteuttivat vuosina 2010-2012 yhteistyössä WoM Oy, Sosiaalikehitys Oy ja KoulutusAvain Oy. WoM konsultoi Laitilaa ja Vantaata.

Tuominen tarkastelee tutkielmassaan, miten sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on havaittavissa näissä kunnissa vuosi hankkeen päättymisen jälkeen. Jokaisessa kunnassa on tehty tasa-arvotyötä hankkeen jälkeenkin, ja hankkeet voivat Tuomisen mukaan tarjota hyvää apua kunnille. Näissäkään kunnissa tehtyä tasa-arvotyötä ei kuitenkaan voi Tuomisen mukaan kutsua valtavirtaistamiseksi: tasa-arvotyötä ja tuloksiksi kutsuttuja tekoja löytyy, mutta tasa-arvotoiminnasta ei kunnissa puhuta valtaivirtaistamisena ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kaikkeen ei ole edes pyrkimyksenä (s. 74). Tutkielmassaan kehittämäänsä taulukkoa apunaan käyttäen Tuominen arvioi valtavirtaistamisen olevan näissä kunnissa enimmäkseen toisella portaalla. Lisäksi kehitys voi sisältää harppauksia, katkoksia ja taantumistakin.

Hallituksen tasa-arvo-ohjelma antaa todellisuutta positiivisemman kuvan

Tuominen tuo myös esille, että hallituksen tasa-arvo-ohjelma antaa harhaanjohtavan kuvan kuntien todellisuudesta. Hallituksen tasa-arvo-ohjelman mukaan ”viime vuosina tasa-arvo-osaamista kunnissa ja aluehallinnossa on määrätietoisesti kehitetty ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista aluehallinnossa ja kunnissa vahvistetaan edelleen”. Tasa-arvo-ohjelman väliraportista käy ilmi, että käytännön toimina tämä on tarkoittanut kahta kuntien tasa-arvoon liittyvää ESR-hanketta, jotka kohdistuivat yhteensä vain kuuteen kuntaan. Kuitenkin väliraportissa arvioidaan toimenpiteen toteutumista vihreällä värikoodilla.

Tuominen toteaa, että valtio kirjaa kuntia koskevia velvoitteita ja toimenpiteitä tasa-arvopoliittisiin asiakirjoihinsa, mutta kunnat eivät tiedä niistä eivätkä välttämättä koe niille tarvetta omassa toiminnassaan. Käytännössä tasa-arvopolitiikan kuntia koskevat asiat on jätetty kahden rakennerahastoprojektin varaan, ja projekteihin on osallistunut muutama kunta. (s. 24)

Tavallista puhetta tasa-arvosta

Tuomisen mukaan tarvittaisiin dialogi kunnallisten ja valtiollisten tasa-arvotoimijoiden välille. Tasa-arvotyötä kunnissa tulisi myös selvittää. Uskon, että tällainen aito selvitys ilman paineita menestystarinoiden kertomisesta tosiaan olisi paikaallan. Tuomisen gradu on toki jo itsessään tällainen selvitys. Tasa-arvon kehittämisestä puhutaan siinä arkisella ja havainnollisella tavalla.

Tuominen pohdiskelee myös sitä, miksi Valtavirtaistaminen käytäntöön -hankkeen tuottama opas kuntien toiminnalliseen tasa-arvotyöhön ei ole levinnyt kunnissa toivotulla tavalla. Tuomisen mukaan näiden hankkeeseen osallistuneiden kaupunkien tasa-arvotoiminta oli hyvin poikkeuksellista kuntasektorilla ja edellytykset muihin kuntiin levittämiselle ja leviämiselle ovat tästä syystä vähäiset. Oppaalle ei siis ole ollut kysyntää, ainakaan sellaisenaan ilman muuta tukea.

Valtavirtaistajat akanvirrassa

Tutkielman otsikon juju selviää lukijalle gradun loppupuolella (s. 73). Tasa-arvotyön tekeminen kunnissa vaatii diskurssitaituruutta, kun tasa-arvotoimijat perustelevat työn tärkeyttä sukupuolisokeassa ympäristössä. Valtavirran sijaan tasa-arvotoimija joutuukin Tuomisen sanoin akanvirtaan – ainakin aluksi matkalla valtavirtaa kohden.

Tuominen tuo esille myös havainnon siitä, että kaikissa hänen tutkimissaan kunnissa näkyi toistuvia merkkejä siitä, että toiminnallinen tasa-arvotyö saa hyväksyntää sitä paremmin, mitä enemmän siinä nostetaan esiin poikien ja miesten tasa-arvovajeita (s. 75). Kunnan toimijat eivät toisaalta tee samanlaista eroa sukpuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden välillä kuin Suomen lainsäädäntö, jossa sukupuolten tasa-arvoa käsitellään omassa laissaan ja yhdenvertaisuutta omassaan.

Tuominen tutki myös valtavirtaistajien omia käsityksiä sukupuolesta ja tasa-arvosta. Pelkästään tasa-arvotoimijoiden käsitysten tutkiminen ei kuitenkaan ole tutkimuksen fokus. Olennaista on hahmottaa tasa-arvotoimijoiden käsitysten ja organisaation tasa-arvovalmiuksien suhde: eli millainen käsitys sukupuolesta ja tasa-arvosta kuntien tasa-arvotoimijoilla on ja onko näillä käsityksillä yhteyttä heidän organisaatioidensa tasa-arvotyöhön. Tuloksena löydetään tapa hahmottaa organisaatioiden sukupuolisokeuden ja näkemisen asteita.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kunnissa viranhaltijoiden työnä

Tutkielma käsittelee sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kunnissa osana kuntien toiminnallista tasa-arvotyötä. Tutkielman mukaan aiempi suomalainen naistutkimus on tarkastellut kuntaa lähinnä yhtenä osana julkista sektoria ja hyvinvointivaltiota, mutta ei ole keskittynyt nimenomaan kuntiin. Niinpä tämä juuri kuntiin keskittyvä tutkimus tuokin esille tärkeää uutta tietoa.

Tutkielma keskittyy toiminnalliseen tasa-arvoon, joka määritellään seuraavasti: ”Suomalaisittain uudella toiminnallisen tasa-arvotyön lohkolla tarkoitetaan päätöksenteon ja palveluiden kehittämistä sellaisiksi, että ne huomioivat kunnan nais- ja
miesasiakkaiden erilaiset profiilit palveluiden käytössä, mahdollisesti erilaiset tarpeet samojenkin palveluiden asiakkaina ja sukupuolten tasa-arvon toteutumisen kunnan kaikissa palveluissa muun muassa resursoinnin näkökulmasta. ” (Tuominen 2014: 11). Vaikka tässä kohden puhutaan naisten ja miesten (keskimääräisistä) profiileista, on tutkielman esittämä ihanteellinen tasa-arvotyön käsitys sukupuolesta ja tasa-arvosta intersektionaalinen toimintatapa, joka ei laiminlyö sukupuolen merkitystä.

Olennainen rajaus on myös se, että tutkielma käsittelee sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kunnissa viranhaltijoiden näkökulmasta. Vaikka kunnalliset luottamushenkilöt ovatkin merkittäviä kunnan tasa-arvotyössä, tutkielma keskittyy viranhaltijoihin, jotka tekevät tasa-arvotyötä osana muuta työtään kunnan työntekijöinä.

Toimintatutkimus paikallaan

Tuomisen gradu on toimintatutkimus: se sisältää sekä tutkimusta että toimintaa käytännöllisen tavoitteen edistämiseksi. Tuominen toimi tutkimansa Valtavirtaistaminen käytäntöön -hankkeen koordinaattorina Vantaalla. Näin ollen toimintatutkimuksen kirjoittaminen on ollut luonteva valinta. Tuloksena on suorasanainen kokonaisuus, jossa näkyy kuntien arjen ja käytännön tasa-arvotyön tuntemus.

Lataa tutkielma

Pro gradu -tutkielman voi ladata Tampereen yliopiston sivuilta: https://tampub.uta.fi/handle/10024/96709

Lisätietoa Valtavirtaistaminen käytäntöön -hankkeesta

Lue WoMin aiempi uutinen Valtavirtaistaminen käytäntöön hanke päättyi 2012 – opas luettavissa

Lataa hankkeessa tuotettu opas ja koulutusaineisto tasa-arvotiedon keskus Minnan sivuilta: http://www.minna.fi/web/guest/tasa-arvosta_laatua_ja_vaikuttavuutta_opas

Kategoriat: Suomen tasa-arvouutiset, Tasa-arvon valtavirtaistaminen EU:n rakennerahasto-ohjelmissa | Avainsanoina , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kunnissa – uusi tutkimus